Ympäristöterveydenhuollossa on aloitettu vuosien 2020–2024 valvontasuunnitelman päivityksen valmistelu vuodelle 2024. Suunnitelma koskee eläinlääkintähuoltolain, terveydensuojelulain, elintarvikelain sekä tupakka- ja lääkelain mukaista tarkastus- ja näytteenottotoimintaa.
Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö edellyttää valvontasuunnitelman laatimista muun muassa suunnitelmalliseen tarkastukseen ja näytteenottoon liittyen. Lainsäädännön lisäksi kuntien valvontasuunnitelman laadintaa ja sisältöä ohjaa ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma, joka on tehty vuosille 2020–2024.
Valvontasuunnitelma koskee Heinolan ja Orimattilan kaupunkien sekä Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Kärkölän, Padasjoen ja Sysmän kuntien ympäristöterveydenhuollon valvontaa.
Kuntalaiset ja toimijat voivat saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. Ympäristöterveydenhuollon vuosien 2020–2024 valvontasuunnitelmaan voi tutustua tästä.
Asiasta lisätietoja antaa johtava terveydensuojeluinsinööri Mika Rouhiainen, puh. 044 480 1166 ja eläinlääkintähuollon osalta eläinlääkinnän päällikkö Riikka Lasonen puh. 044 480 1180. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@hollola.fi
Ympäristöterveydenhuollon yksi merkittävä tehtäväalue on selvittää erilaisia epidemioita ja häiriötilanteita sekä pyrkiä toiminnallaan minimoimaan niistä aiheutuvat haitat. Näiden tilanteiden laadukas selvitystyö edellyttää suunnitelmallista varautumista sekä erilaisten tilanteiden säännöllistä harjoittelua niin omalla henkilöstöllä kuin yhteistyötahojen kanssa.
Ympäristöterveydenhuollon henkilöstö piti 6.10. vuosittaisen varautumisen kehittämispäivän, jossa läpikäytiin ajankohtaisia varautumiseen liittyviä asioita sekä toteutettiin työpöytäharjoituksena viestintään ja keskinäiseen yhteistyöhön painottunut harjoitus. Harjoituksen läpivieminen edellytti tiivistä yhteistyötä eläinlääkinnän, elintarvikevalvonnan, terveydensuojelun sekä tilannejohdon välillä. Harjoituksessa simuloitiin myös muita yhteistyötahoja muun muassa aluehallintoviranomaista ja tartuntatautiviranomaista.
Harjoittelu osoittautui erittäin hyödylliseksi ja osoitti, kuinka haastavaa viestintä on epidemiatilanteissa. Toiminnastamme löytyi paljon erinomaisesti toimivia kokonaisuuksia mutta myös kehittämisen kohteita tulevaisuuteen.
Päijät-Hämeen ympäristöterveyden elintarvikevalvonta muistuttaa metsästysseuroja riistan lihan myyntiin liittyvistä vaatimuksista.
Riistan myynti, jos metsästysseuran lahtivajaa ei ole rekisteröity elintarvikehuoneistoksi
Metsästäjä tai metsästysseura voi myydä metsästettyä tarkastamatonta luonnonvaraista riistaa suoraan kuluttajalle ja vähittäismyyntiin, kuten ravintolaan tai elintarvikemyymälään Suomen alueella. Myyntiä koskevat seuraavat rajoitukset:
Ruhojen tulee olla nylkemättömiä ja kynimättömiä. Riistan saa suolistaa.
Metsästäjä tai metsästysseura saa myydä suoraan kuluttajille sekä vähittäismyyntiin vuodessa enintään 1000 jänistä tai kania, 3000 lintua, 10 hirveä, 30 peuraa ja 50 metsäkaurista.
Muuta luonnonvaraista riistaa, kuten karhuja ei ole sallittua myydä, jos lahtivajaa ei ole rekisteröity elintarvikehuoneistoksi.
Myydyistä ruhoista tulee pitää kirjaa. Vähittäismyyntiin toimitettaessa riistan mukana tulee olla asiakirja, josta selviää myyjä, vastaanottaja, tiedot riistaeläinlajeista ja määrästä sekä pyyntiajankohdasta ja -paikasta.
Riistan myynti elintarvikehuoneistoksi rekisteröidystä lahtivajasta
Metsästysseuran lahtivajan rekisteröiminen elintarvikehuoneistoksi mahdollistaa tarkastamattoman kokonaisen tai leikatun riistan lihan myynnin rajoitetusti suoraan kuluttajille ja vähittäismyyntiin, ei kuitenkaan hyväksyttyihin elintarvikelaitoksiin. Rekisteröinti-ilmoitus tehdään sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Iitin, Kärkölän, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän elintarvikevalvontaviranomaisena toimii Päijät-Hämeen ympäristöterveys.
On tärkeää, että riistaa käsitellään kaadosta lähtien hygieenisesti. Lahtivajassa tulee olla teurastusta ja lihan leikkaamista varten asianmukaiset tilat ja välineet. Myyntiä koskevat seuraavat rajoitukset:
Paikallisiin vähittäisliikkeisiin sekä kuluttajille saa toimittaa vuosittain 10 hirveä, 50 metsäkaurista, 30 valkohäntäpeuraa tai muuta hirvieläintä, 1000 jänistä tai kania sekä 3000 lintua kokonaisena tai leikattuna.
Muiden luonnonvaraisten riistaeläinten lihan on oltava aina tarkastettua, jos sitä toimitetaan vähittäismyyntiin.
Jauhelihana, makkaroina, palvilihana tai säilykkeinä ei tarkastamatonta riistan lihaa saa myydä kuluttajille tai vähittäismyyntiin.
Myydystä riistasta tulee pitää kirjaa. Vähittäismyyntiin toimitettaessa riistan mukana tulee olla asiakirja, josta selviää myyjä, vastaanottaja, tiedot riistaeläinlajeista ja määrästä sekä pyyntiajankohdasta ja -paikasta.
Metsästäjän omaan käyttöön tarkoitettu riistan liha
Elintarvikelainsäädännön vaatimukset eivät koske metsästäjän omassa taloudessaan käyttämää lihaa ja metsästäjän järjestämiä yksityistilaisuuksia, kuten peijaisia tai häitä. Lahtivajaa ei tarvitse rekisteröidä elintarvikehuoneistoksi, jos siellä käsitellyt ruhot tulevat vain metsästäjän tai seuran jäsenten omaan käyttöön. Metsästäjä voi teettää omaan talouteen riistasta säilykkeitä, makkaroita ja palvilihaa rekisteröidyssä elintarvikehuoneistossa. Hyväksytyssä lihavalmistelaitoksessa saa teettää lihavalmisteita vain tarkastetusta lihasta. Ruokavirasto suosittelee, että trikiinialttiille eläinlajeille, kuten karhuille ja villisialle tehdään trikiinitutkimus, vaikka liha käytettäisiin metsästäjän omassa taloudessa tai yksityistilaisuudessa.
Tarkempaa tietoa luonnonvaraisen riistan lihan käsittelystä ja lihan toimittamisesta myyntiin löytyy Ruokaviraston ohjeesta.
Lisätietoja antaa terveydensuojeluinsinööri Leena Jalkanen, p. 044 480 1137 tai leena.jalkanen@hollola.fi
Päijät-Hämeen ympäristöterveys selvitti kevään ja kesän 2023 aikana, ovatko ravintoloissa myytävät gluteenittomat pizzat todellisuudessa gluteenittomia. Projektissa otettiin näytteeksi pizzoja, joiden gluteenipitoisuus tutkittiin elintarvikelaboratoriossa. Elintarvikevalvojat tarkastivat näytteenoton yhteydessä gluteenittomien pizzojen valmistustavat. Näytteitä otettiin Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Iitin, Kärkölän, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän alueen ravintoloista.
Gluteenittomien pizzojen valmistus on yleistä ravintoloissa. Valmistaminen tapahtuu yleensä samoissa tiloissa gluteenia sisältävien tuotteiden kanssa, joten gluteenikontaminaation välttäminen edellyttää tarkkuutta ja hyvää hygieniaa raaka-aineiden varastoinnissa ja tuotteiden vamistuksessa. Asiakkaalle tuotteen sisältämä gluteeni ei ole aistinvaraisesti havaittavissa, vaan asiakkaan on pystyttävä luottamaan siihen, että hänen tilaamansa tuote on gluteeniton. Näytteitä otettiin 21 kpl. Tutkituista näytteistä 15 kpl oli vaatimustenmukaisia, eli ne sisälsivät gluteenia alle raja-arvon, joka elintarvikelainsäädännössä on asetettu gluteenittomille elintarvikkeille.
Täysin gluteenittomia oli kuitenkin vain viisi näytettä. Raja-arvo ylittyi kuudessa näytteessä, eikä kyseisiä pizzoja olisi saanut markkinoida gluteenittomina. Raja-arvon ylittäneistä ravintoloista kolme ilmoitti lopettavansa kokonaan gluteenittomien pizzojen valmistamisen. Kolme ravintolaa halusi korjata toimintatapojaan ja varmistaa pizzojen gluteenittomuuden uusintanäytteenotolla. Kaikki uusintanäytteet olivat laboratoriotutkimuksen perusteella gluteenittomia.
Elintarvikevalvojat havaitsivat useiden ravintoloiden toimintatavoissa sellaisia puutteita, jotka voivat johtaa gluteenikontaminaatioon. Esimerkiksi jauhopöly työvaatteissa, huono käsihygienia ja huolimaton pizzauunin puhdistaminen jauhoista voivat johtaa gluteenin leviämiseen. Projektin tulokset osoittavat, että elintarvikevalvonna tarkastuksissa on tarpeen jatkossakin tarkastaa gluteenittomien tuotteiden valmistustavat ja antaa ohjeistusta oikeista toimintatavoista. Toimijoilta edellytetään tuotteiden gluteenipitoisuuden laboratoriotutkimusta, mikäli toimintatavoissa havaitaan puutteita.
