Eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyys hyvällä tasolla Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeessä toteutettiin vuonna 2023 eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyysprojekti yli 100 tarjoilupaikkaan. Elintarvikkeiden jäljitettävyystiedot kuten alkuperämaa ja valmistajan tiedot olivat hyvällä tasolla.

Päijät-Hämeen alueen elintarvikevalvontaviranomaiset toteuttivat vuonna 2023 alueellisen jäljitettävyysprojektin. Projektissa tarkastettiin eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyyttä tarjoilupaikoissa, kuten ravintoloissa. Lahden kaupungin alueella valvontaa kohdistettiin lisäksi tapahtumien kiertävien elintarviketoimijoiden elintarvikekojuihin ja elintarvikemyyntipisteisiin.

Jäljitettävyystiedoilla tarkoitetaan elintarvikkeen mukana toimitettavan tositteen ja pakkauksen sisältämiä tietoja tuotteen alkuperämaasta, valmistajasta ja valmistuserästä. Tilaajan tulee huolehtia, että elintarvikkeet ovat tilauksen mukaisia. Lisäksi asiakkaille on annettava oikeat ja riittävät tiedot tarjoiltavista elintarvikkeista ja niiden alkuperästä.

Riittävät jäljitettävyystiedot ovat yritykselle hyödyllisiä aina, mutta etenkin terveysvaara- ja takaisinvetotilanteissa.

Tarkastuksia yli 100 tarjoilupaikkaan

Elintarvikevalvojat tekivät jäljitettävyystarkastuksia tarjoilupaikkoihin 123 kappaletta ja liikkuviin elintarvikehuoneistoihin 16 kappaletta. Tarjoilupaikoissa tarkastettiin eniten siipikarjanlihan ja naudanlihan jäljitettävyyttä, mutta tarkastettavaksi valittiin kattavasti muitakin eläinperäisiä elintarvikkeita, kuten lihajalosteita, kalaa ja kananmunia.

Tarkastustulosten perusteella jäljitettävyys oli alueen yrityksissä pääosin hyvällä tasolla. Jäljitettävyystiedot olivat yleensä hyvin todennettavissa lähetystositteista ja tuotteiden pakkausmerkinnöistä. Tuotteet hankittiin pääosin asianmukaisista paikoista, kuten tukkukaupoista, eikä niiden alkuperä jäänyt epäselväksi.

Epäkohtiakin todettiin ja projektitarkastuksissa havaittiin, että tarjoilupaikat tarvitsevat jäljitettävyyden hallintaan opastusta ja neuvontaa myös tulevaisuudessa. Epäkohdat koskivat yleensä puutteellisia elintarviketietoja ja hankintatositteita. Myös sisäisessä jäljitettävyydessä havaittiin parannettavaa. Kiertävien toimijoiden tuotteiden jäljitettävyydessä tuli esille merkittäviä epäkohtia. Tarkastuksissa havaittiin muun muassa yksittäistä rekisteröimätöntä elintarviketoimintaa ja elintarvikkeita, joiden alkuperä jäi täysin epäselväksi.

Projektin avulla vahvistettiin elintarviketoimijoiden osaamista jäljitettävyyden ja elintarviketietojen osalta. Myös elintarvikevalvojat kokivat saaneensa projektin myötä lisää osaamista jäljitettävyyden valvontaan, joka on tunnistettu haastavaksi elintarvikevalvonnan osa-alueeksi.

Lisätietoja:

Sari Johnsson, terveydensuojeluinsinööri, Lahden kaupunki, p. 050 559 4044 ja

Sanna Kousa, terveydensuojeluinsinööri, Päijät-Hämeen ympäristöterveys, p. 044 480 1144

Elintarvikevalvonnan Oiva-tulokset vuonna 2023

Päijät-Hämeen ympäristöterveyden elintarvikevalvojat tekivät yhteensä 454 Oiva-tarkastusta tarjoilupaikkoihin, myymälöihin ja elintarvikkeiden valmistuslaitoksiin vuonna 2023. Tarkastettujen elintarvikehuoneistojen arvioinnit osoittavat, että elintarviketurvallisuus oli hyvällä tasolla. Tarkastuksella arvioidaan useita eri vaatimuksia, joille jokaiselle annetaan oma arvio: A (oivallinen), B (hyvä), C (korjattavaa) tai D (huono). Tarkastuksen kokonaistulos määräytyy heikoimman arvion perusteella.  Vuoden 2023 tarkastuksista kokonaistulokseltaan oli oivallisia tai hyviä 86 % (kuva 1). Toimijalle jouduttiin antamaan kehotus tai määräys asioiden kuntoon saattamiseksi 14 %:ssa tarkastuksista.  Tarkastusten määrässä ja tarkastustuloksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosien aikana.

Suunnitelmallista elintarvikevalvontaa on jo kymmenen vuoden ajan toteutettu Oiva-järjestelmällä. Tiedot yritysten elintarvikevalvonnan tuloksista löytyy Oiva-raportin muodossa, joka on julkinen. Raportilla näkyvä hymynaama kertoo tarkastuksen tuloksen. Oiva-raportti on nähtävillä yrityksessä yleensä sisäänkäynnin yhteydessä tai myyntitiskillä sekä yrityksen internet-sivulla. Tietoa tarkastustuloksista voit hakea myös www.oivahymy.fi – sivustolta, jossa julkaistaan kaikki Suomen Oiva-raportit.

Lähde: Ruokavirasto

Pienennä puun pienpolton savuhaittoja asuinympäristössäsi

Lämmityskausi on kuumimmillaan ja takkoja sekä uuneja lämmitetään usein. Päijät-Hämeen ympäristöterveys haluaa muistuttaa puun pienpolttoon liittyvistä haitoista asuinympäristössä ja kannustaa tulisijojen oikeanlaiseen käyttöön sekä naapureiden huomioimiseen, jos haittoja esiintyy.

Puunpoltto ei varsinkaan taajamissa ole ongelmatonta pienhiukkaspäästöjen ja savuhaittojen vuoksi. Tulisijan huolto ja puun laatu vaikuttavat päästöjen määrään, mutta varsinkin nokipäästöihin vaikuttaa myös puun oikeanlainen poltto.

Yksittäisenkin talon savupäästöillä voi olla suuri merkitys lähialueen ilmansaastepitoisuuksiin ja asumisviihtyisyyteen. Erityisesti heikkotuulisina ajankohtina ja talvipakkasella puunpolton päästöt voivat kohottaa ilmansaastepitoisuuksia paikallisesti jopa useiden tuntien ajan ja savunhaju voi kulkeutua myös ilmanvaihdon kautta sisätiloihin. Yleisimpiä puunpoltosta aiheutuvia terveyshaittoja ovat erilaiset ärsytysoireet ja lievät hengityselinoireet, kuten kurkun ja silmien kutina, nuha ja yskä.

Asianmukainen kuivan puun pienpoltto toimivassa ja huolletussa tulisijassa on sallittua ja naapureilla on sitä kohtaan tietynlainen sietämisvelvollisuus. Jos naapuruston puunpoltto ja savunmuodostus on häiritsevän voimakasta tai epäilet sen aiheuttavan terveyshaittaa, tulee ensisijaisesti olla yhteydessä haitan aiheuttajaan. Jos yhteydenotto aiheuttajaan ei tuota tulosta, ole yhteydessä oman asuinkuntasi ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaiseen.

Lisää tietoa puun pienpoltosta löydät esimerkiksi terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.

Puunpolttajan muistilista

  • Käytä vain kuivia puhtaita puita.
  • Ole huomaavainen naapureita kohtaan. Vältä liiallista käyttöä silloin, kun savu jää leijumaan maan lähelle.
  • Älä lado tulipesää täyteen.
  • Älä kitupolta huonolla vedolla.
  • Älä jätä uunia valvomatta.
  • Älä sulje peltiä liian aikaisin.
  • Kutsu nuohooja joka vuosi.
  • Noudata uunin valmistajan ohjeita.
  • Tarkista palo- ja häkävaroittimen kunto vuosittain.

Sysmän kunnaneläinlääkäri on muuttanut

Sysmän kunnaneläinlääkärin vastaanotto on muuttanut kunnantalolta 1.12.2023 uusiin tiloihin osoitteeseen Pusukuja 1. Vastaanotto sijaitsee R-kioskin takana, vastaanoton edessä on pysäköintipaikkoja vastaanotolla asioiville.

Eläinlääkärin puhelinnumero säilyy ennallaan, eläinlääkärin tavoittaa arkisin klo 8-16 numerosta 044 480 1183. Puhelinaika ajanvarauksille ja kiireettömille tiedusteluille on arkiaamuisin klo 8-9. Eläinlääkäripäivystys virka-ajan ulkopuolella kiireellisiä hätätapauksia varten lemmikkieläimille on numerossa 0600 392121, hyötyeläimille ja hevosille numerossa 0600 392120.

Eläinlääkäripalvelut vuoden vaihteessa

Päijät-Hämeen ympäristöterveydenhuollon eläinlääkintähuollon kiireettömiä palveluita on vuoden vaihteessa viikoilla 51-1 saatavilla rajoitetusti. Ennaltaehkäisevää hoitoa ja toimenpiteitä voi joutua odottamaan tavanomaista pidempään. Ulkopaikkakuntalaisten lemmikkieläimille on mahdollista tarjota vain kiireellistä, ensiapuluontoista hoitoa.  

Lomakaudella eläinlääkärin vastaanotoille suositellaan varaamaan aika etukäteen puhelimitse. Kaikilla Päijät-Hämeen kunnaneläinlääkärivastaanotoilla ei lomakaudella ole eläinlääkäriä paikalla jokaisena päivänä, jolloin palvelu on saatavilla naapurikunnasta. Ajanvarauksia ja tiedusteluja varten kunnaneläinlääkäreillä on puhelinaika arkiaamuisin klo 8–9. Muina aikoina kunnaneläinlääkärit ovat toimenpiteissä ja tilakäynneillä, eivätkä välttämättä pysty vastaamaan puhelimeen. Kiireellisissä asioissa puhelinajan ulkopuolella kunnaneläinlääkärin puhelinvastaajaan voi jättää yhteydenottopyynnön.  

Eläinlääkäripäivystys virka-ajan ulkopuolella arki-iltaisin tapahtuu klo 16–8. Viikonloppujen ja arkipyhien päivystys on tarkoitettu ainoastaan kiireellistä hoitoa vaativille eläinten sairastapauksille. Päivystyksessä eläimille annetaan pääsääntöisesti ensiapuluonteista hoitoa.   Päijät-Hämeen ympäristöterveyden kunnaneläinlääkärit tarjoavat peruseläinlääkäripalveluita alueen hyötyeläimille ja lemmikeille. Kunnaneläinlääkärien puhelinnumerot ovat muuttuneet vuoden 2023 alussa,  virka-ajan ulkopuolella toimiva eläinlääkäripäivystysnumero säilyi ennallaan.

Lisätietoja: 

Eläinlääkintähuollon päällikkö Riikka Lasonen p. 044 4801180

Etelä-Suomen yleisten uimarantojen vedet olivat pääosin erinomaisessa kunnossa myös vuonna 2023

Tiedoksi 27.11.2023 julkaistu ESAVIn tiedote menneen uimakauden valvonnan tuloksista: Etelä-Suomen yleisten uimarantojen vedet olivat pääosin erinomaisessa kunnossa myös vuonna 2023 https://avi.fi/tiedote/-/tiedote/70063090

Päijät-Hämeen ympäristöterveyden toimialueella on kuusi edellä mainitussa tiedotteessa mainituista yleisistä uimarannoista. Niiden uimavesiluokka oli 2023 uimakauden tulosten perusteella erinomainen. Toimialueemme pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatu oli pääosin kunnossa. Uimavedessä todettiin bakteereita kolmella pienellä uimarannalla, joten uimista ei suositeltu. Uusintanäytteiden perusteella uimaveden laatu oli kunnossa (uimarantaluettelo). Uimarannoilta havainnoitiin näytteenoton yhteydessä sinilevän esiintymistä. Sitä havaittiin yksittäisillä rannoilla, määrältään vähän. Yhdellä yleisistä uimarannoista uimista ei runsaan leväesiintymän aikana suositeltu.

Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman 2020 – 2024 päivitys vuodelle 2024 valmisteilla

Ympäristöterveydenhuollossa on aloitettu vuosien 2020–2024 valvontasuunnitelman päivityksen valmistelu vuodelle 2024. Suunnitelma koskee eläinlääkintähuoltolain, terveydensuojelulain, elintarvikelain sekä tupakka- ja lääkelain mukaista tarkastus- ja näytteenottotoimintaa.

Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö edellyttää valvontasuunnitelman laatimista muun muassa suunnitelmalliseen tarkastukseen ja näytteenottoon liittyen. Lainsäädännön lisäksi kuntien valvontasuunnitelman laadintaa ja sisältöä ohjaa ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma, joka on tehty vuosille 2020–2024.

Valvontasuunnitelma koskee Heinolan ja Orimattilan kaupunkien sekä Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Kärkölän, Padasjoen ja Sysmän kuntien ympäristöterveydenhuollon valvontaa.

Kuntalaiset ja toimijat voivat saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. Ympäristöterveydenhuollon vuosien 2020–2024 valvontasuunnitelmaan voi tutustua tästä.

Asiasta lisätietoja antaa johtava terveydensuojeluinsinööri Mika Rouhiainen, puh. 044 480 1166 ja eläinlääkintähuollon osalta eläinlääkinnän päällikkö Riikka Lasonen puh. 044 480 1180. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@hollola.fi

Päijät-Hämeen ympäristöterveys kehitti varautumistaan

Ympäristöterveydenhuollon yksi merkittävä tehtäväalue on selvittää erilaisia epidemioita ja häiriötilanteita sekä pyrkiä toiminnallaan minimoimaan niistä aiheutuvat haitat. Näiden tilanteiden laadukas selvitystyö edellyttää suunnitelmallista varautumista sekä erilaisten tilanteiden säännöllistä harjoittelua niin omalla henkilöstöllä kuin yhteistyötahojen kanssa.

Ympäristöterveydenhuollon henkilöstö piti 6.10. vuosittaisen varautumisen kehittämispäivän, jossa läpikäytiin ajankohtaisia varautumiseen liittyviä asioita sekä toteutettiin työpöytäharjoituksena viestintään ja keskinäiseen yhteistyöhön painottunut harjoitus. Harjoituksen läpivieminen edellytti tiivistä yhteistyötä eläinlääkinnän, elintarvikevalvonnan, terveydensuojelun sekä tilannejohdon välillä. Harjoituksessa simuloitiin myös muita yhteistyötahoja muun muassa aluehallintoviranomaista ja tartuntatautiviranomaista.

Harjoittelu osoittautui erittäin hyödylliseksi ja osoitti, kuinka haastavaa viestintä on epidemiatilanteissa. Toiminnastamme löytyi paljon erinomaisesti toimivia kokonaisuuksia mutta myös kehittämisen kohteita tulevaisuuteen.