Hellehaittoihin on hyvä varautua!

Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet, mikä tuo myös Suomeen yhä pidempiä ja tukalampia hellejaksoja. Kuumuudelle herkkiä väestöryhmiä ovat etenkin iäkkäät, pitkäaikaissairaat ja lapset.

Helteiden aiheuttamat haitat ilmenevät usein samana päivänä tai muutaman päivän viiveenä.

Kuumuus sekä hikoilusta aiheutuva neste- ja suolavajaus voivat johtaa lämpösairauksiin, kuten lämpöuupumukseen tai lämpöhalvaukseen.

  • Lämpöuupumuksen oireita ovat esimerkiksi voimakas jano, voimakas hikoilu tai viileä ja nihkeä iho, heikotus, päänsärky, huimaus, ärtyisyys, pahoinvointi ja elimistön lämpötilan nousu.
  • Lämpöhalvauksesta puhutaan, jos oireet muuttuvat henkeä uhkaaviksi. Siihen viittaavia oireita ovat esimerkiksi hengityksen vaikeutuminen, nopea ja heikko sydämen syke, poikkeava käytös tai sekavuus.
  • Lämpörasitus voi myös pahentaa pitkäaikaissairauden tai vakavan akuutin sairauden oireita.  Esim. hengityselinsairaudet, diabetes, dementia ja skitsofrenia.

Hyviä vinkkejä hellehaittojen torjuntaan löytyy Terveyden ja hyvin voinnin laitoksen nettisivulta.

Kuvassa hellehaittojen torjuntavinkkejä iäkkäille ja miksei muillekin.

Miten toimia kuuman terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

Kesälomakausi alkaa

Eläinlääkintähuollon kiireettömiä palveluita on kesälomakaudella saatavilla rajoitetusti ja niitä voi joutua odottamaan tavanomaista pidempään. Ulkopaikkakuntalaisten lemmikkieläimille on mahdollista tarjota vain kiireellistä, ensiapuluontoista hoitoa.

Kaikilla Päijät-Hämeen ympäristöterveyden kunnaneläinlääkärivastaanotoilla ei lomakaudella ole eläinlääkäriä paikalla jokaisena päivänä, jolloin palvelu on saatavilla naapurikunnasta.

Ajanvarauksia ja tiedusteluja varten kunnaneläinlääkäreillä on puhelinaika arkiaamuisin klo 8-9. Muina aikoina kunnaneläinlääkärit ovat toimenpiteissä ja tilakäynneillä, eivätkä välttämättä pysty vastaamaan puhelimeen. Kiireellisissä asioissa puhelinajan ulkopuolella kunnaneläinlääkärin puhelinvastaajaan voi jättää yhteydenottopyynnön.

Eläinlääkäripäivystys virka-ajan ulkopuolella arki-iltaisin tapahtuu klo 16–8. Viikonloppujen ja arkipyhien päivystys on tarkoitettu ainoastaan kiireellistä hoitoa vaativille eläinten sairastapauksille. Päivystyksessä eläimille annetaan pääsääntöisesti ensiapuluonteista hoitoa.

Lisätietoja

Eläinlääkintähuollon päällikkö Riikka Lasonen p. 044 480 1180

Ilmanvaihto

Hyvin toimiva ilmanvaihto on tärkeää tilojen käyttäjien hyvinvoinnin sekä tilojen rakenteiden kannalta. Ilmanvaihdon tehtävä on poistaa ilmasta epäpuhtauksia, hajuja, käryjä ja ylimääräistä kosteutta ja tuoda tilaan puhdasta ja raikasta hengitysilmaa.

Huono ilma (heikko ilmanvaihto) voi aiheuttaa päänsärkyä, väsymystä, heikentää keskittymiskykyä ja työssä suoriutumista tai jopa hengitystieoireita.

Esimerkki tuloilmaventtiilistä
Esimerkki tuloilmaventtiilistä

Päiväkodeissa, kouluissa, palvelutaloissa ym. julkisissa rakennuksissa on jo lähes aina ilmanvaihto toteutettu koneellisesti. Tällöin tuloilmaa otetaan ulkoa, suodatetaan ja johdetaan puhaltimien avulla tuloilmaventtiilien kautta sisätiloihin ja vastaavasti likainen ilma johdetaan ulos poistoventtiilien kautta. Ilmanvaihdon tehokkuutta ohjataan ja säädellään usein rakennusautomaation avulla. Silloin kun tilat ovat tyhjillään tai käyttäjiä on hyvin vähän, voi ilmanvaihtokin toimia pienemällä teholla. Joissakin järjestelmissä voi olla erilaisia ilmanvaihdon ohjaukseen liittyviä säätimiä, joilla käyttäjät voivat tehostaa ilmanvaihtoa.

Koulujen, päiväkotien ja palvelutalojen henkilöstö olisi hyvä perehdyttää kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmään ja sen toimivuuteen, jolloin ilmanvaihdossa esiintyviin ongelmiin osattaisiin reagoida nopeammin.  Ilmanvaihdon ohjauksessa ja toiminnassa voi esiintyä häiriöitä ja ne tulevat esiin tiloja käytettäessä. Tyypillisiä häiriöitä on mm. paine-erot, lämpötila erot, likainen ilma ei poistu, ikkunoiden huurtuminen.

Esimerkki poistoilmaventtiilistä
Esimerkki poistoilmaventtiilistä

Toimiiko ilmanvaihto?

Jos epäilet ettei huoneiston ilmanvaihto toimi kunnolla, ota yhteyttä kiinteistönhuoltoon. Kiinteistöhuollon tehtävä on selvittää ilmanvaihdon toimivuutta. Lisäksi on muutamia helposti toteuttavia konsteja, joilla voi itse arvioida ilmanvaihdon toimivuutta.

  1. Talouspaperi testi. Laita talouspaperi poistoventtiilin päälle. Jos paperi pysyy itsestään venttiilin päällä, on siellä jonkunlaista imua. Laita paperi tuloilmaventtiilin päälle. Jos paperi väreilee, niin sieltä tulee ilmaa.
  2. Ikkunoiden huurtuminen (kosteuden tiivistyminen ikkunoiden sisäpinnoille) voi olla merkki heikosta ilmanvaihdosta.
  3. Jos tilasta poistuttaessa ovi ”pistää” avatessa vastaan ja oven ollessa rakosellaan siitä kuuluu huminaa, ilmanvaihdon painesuhteissa voi olla vikaa.
  4. Jos epäpuhtaudet siirtyvät likaisista tiloista puhtaisiin. esim. vessan käryt siirtyvät käytäville tai muihin oleskelutiloihin.

Ikkunatuuletus on hyvä keino tehostaa ilmanvaihtoa hetkellisesti ja sitä voi toisinaan käyttää, mutta jos koneellista ilmanvaihtoa täytyy tehostaa jatkuvasti ikkunatuuletuksella, voidaan epäillä ilmanvaihdon toimivuutta tai riittävyyttä tilan käyttäjämäärään nähden.

Ilmalämpöpumput

Ilmalämpöpumput kierrättävät sisällä olevaa ilmaa. Niiden säännöllinen huoltaminen on tärkeää jo niiden toiminnan kannalta. Huoltamattomat ja rikkinäiset pumput voivat aiheuttaa melu- ja sisäilmahaittoja.

Ilmanvaihdon tehtävänä on ylläpitää rakennuksen hyvää sisäilmaa. Raikkaan ja terveellisen sisäilman edellytys on hyvä ja oikein toimiva ilmanvaihtojärjestelmä.

Lisätietoja: terveydensuojeluinsinööri Mira Ikonen, p. 044 480 1163 tai mira.ikonen@hollola.fi

Eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyys hyvällä tasolla Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeessä toteutettiin vuonna 2023 eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyysprojekti yli 100 tarjoilupaikkaan. Elintarvikkeiden jäljitettävyystiedot kuten alkuperämaa ja valmistajan tiedot olivat hyvällä tasolla.

Päijät-Hämeen alueen elintarvikevalvontaviranomaiset toteuttivat vuonna 2023 alueellisen jäljitettävyysprojektin. Projektissa tarkastettiin eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyyttä tarjoilupaikoissa, kuten ravintoloissa. Lahden kaupungin alueella valvontaa kohdistettiin lisäksi tapahtumien kiertävien elintarviketoimijoiden elintarvikekojuihin ja elintarvikemyyntipisteisiin.

Jäljitettävyystiedoilla tarkoitetaan elintarvikkeen mukana toimitettavan tositteen ja pakkauksen sisältämiä tietoja tuotteen alkuperämaasta, valmistajasta ja valmistuserästä. Tilaajan tulee huolehtia, että elintarvikkeet ovat tilauksen mukaisia. Lisäksi asiakkaille on annettava oikeat ja riittävät tiedot tarjoiltavista elintarvikkeista ja niiden alkuperästä.

Riittävät jäljitettävyystiedot ovat yritykselle hyödyllisiä aina, mutta etenkin terveysvaara- ja takaisinvetotilanteissa.

Tarkastuksia yli 100 tarjoilupaikkaan

Elintarvikevalvojat tekivät jäljitettävyystarkastuksia tarjoilupaikkoihin 123 kappaletta ja liikkuviin elintarvikehuoneistoihin 16 kappaletta. Tarjoilupaikoissa tarkastettiin eniten siipikarjanlihan ja naudanlihan jäljitettävyyttä, mutta tarkastettavaksi valittiin kattavasti muitakin eläinperäisiä elintarvikkeita, kuten lihajalosteita, kalaa ja kananmunia.

Tarkastustulosten perusteella jäljitettävyys oli alueen yrityksissä pääosin hyvällä tasolla. Jäljitettävyystiedot olivat yleensä hyvin todennettavissa lähetystositteista ja tuotteiden pakkausmerkinnöistä. Tuotteet hankittiin pääosin asianmukaisista paikoista, kuten tukkukaupoista, eikä niiden alkuperä jäänyt epäselväksi.

Epäkohtiakin todettiin ja projektitarkastuksissa havaittiin, että tarjoilupaikat tarvitsevat jäljitettävyyden hallintaan opastusta ja neuvontaa myös tulevaisuudessa. Epäkohdat koskivat yleensä puutteellisia elintarviketietoja ja hankintatositteita. Myös sisäisessä jäljitettävyydessä havaittiin parannettavaa. Kiertävien toimijoiden tuotteiden jäljitettävyydessä tuli esille merkittäviä epäkohtia. Tarkastuksissa havaittiin muun muassa yksittäistä rekisteröimätöntä elintarviketoimintaa ja elintarvikkeita, joiden alkuperä jäi täysin epäselväksi.

Projektin avulla vahvistettiin elintarviketoimijoiden osaamista jäljitettävyyden ja elintarviketietojen osalta. Myös elintarvikevalvojat kokivat saaneensa projektin myötä lisää osaamista jäljitettävyyden valvontaan, joka on tunnistettu haastavaksi elintarvikevalvonnan osa-alueeksi.

Lisätietoja:

Sari Johnsson, terveydensuojeluinsinööri, Lahden kaupunki, p. 050 559 4044 ja

Sanna Kousa, terveydensuojeluinsinööri, Päijät-Hämeen ympäristöterveys, p. 044 480 1144

Elintarvikevalvonnan Oiva-tulokset vuonna 2023

Päijät-Hämeen ympäristöterveyden elintarvikevalvojat tekivät yhteensä 454 Oiva-tarkastusta tarjoilupaikkoihin, myymälöihin ja elintarvikkeiden valmistuslaitoksiin vuonna 2023. Tarkastettujen elintarvikehuoneistojen arvioinnit osoittavat, että elintarviketurvallisuus oli hyvällä tasolla. Tarkastuksella arvioidaan useita eri vaatimuksia, joille jokaiselle annetaan oma arvio: A (oivallinen), B (hyvä), C (korjattavaa) tai D (huono). Tarkastuksen kokonaistulos määräytyy heikoimman arvion perusteella.  Vuoden 2023 tarkastuksista kokonaistulokseltaan oli oivallisia tai hyviä 86 % (kuva 1). Toimijalle jouduttiin antamaan kehotus tai määräys asioiden kuntoon saattamiseksi 14 %:ssa tarkastuksista.  Tarkastusten määrässä ja tarkastustuloksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosien aikana.

Suunnitelmallista elintarvikevalvontaa on jo kymmenen vuoden ajan toteutettu Oiva-järjestelmällä. Tiedot yritysten elintarvikevalvonnan tuloksista löytyy Oiva-raportin muodossa, joka on julkinen. Raportilla näkyvä hymynaama kertoo tarkastuksen tuloksen. Oiva-raportti on nähtävillä yrityksessä yleensä sisäänkäynnin yhteydessä tai myyntitiskillä sekä yrityksen internet-sivulla. Tietoa tarkastustuloksista voit hakea myös www.oivahymy.fi – sivustolta, jossa julkaistaan kaikki Suomen Oiva-raportit.

Lähde: Ruokavirasto

Pienennä puun pienpolton savuhaittoja asuinympäristössäsi

Lämmityskausi on kuumimmillaan ja takkoja sekä uuneja lämmitetään usein. Päijät-Hämeen ympäristöterveys haluaa muistuttaa puun pienpolttoon liittyvistä haitoista asuinympäristössä ja kannustaa tulisijojen oikeanlaiseen käyttöön sekä naapureiden huomioimiseen, jos haittoja esiintyy.

Puunpoltto ei varsinkaan taajamissa ole ongelmatonta pienhiukkaspäästöjen ja savuhaittojen vuoksi. Tulisijan huolto ja puun laatu vaikuttavat päästöjen määrään, mutta varsinkin nokipäästöihin vaikuttaa myös puun oikeanlainen poltto.

Yksittäisenkin talon savupäästöillä voi olla suuri merkitys lähialueen ilmansaastepitoisuuksiin ja asumisviihtyisyyteen. Erityisesti heikkotuulisina ajankohtina ja talvipakkasella puunpolton päästöt voivat kohottaa ilmansaastepitoisuuksia paikallisesti jopa useiden tuntien ajan ja savunhaju voi kulkeutua myös ilmanvaihdon kautta sisätiloihin. Yleisimpiä puunpoltosta aiheutuvia terveyshaittoja ovat erilaiset ärsytysoireet ja lievät hengityselinoireet, kuten kurkun ja silmien kutina, nuha ja yskä.

Asianmukainen kuivan puun pienpoltto toimivassa ja huolletussa tulisijassa on sallittua ja naapureilla on sitä kohtaan tietynlainen sietämisvelvollisuus. Jos naapuruston puunpoltto ja savunmuodostus on häiritsevän voimakasta tai epäilet sen aiheuttavan terveyshaittaa, tulee ensisijaisesti olla yhteydessä haitan aiheuttajaan. Jos yhteydenotto aiheuttajaan ei tuota tulosta, ole yhteydessä oman asuinkuntasi ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaiseen.

Lisää tietoa puun pienpoltosta löydät esimerkiksi terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.

Puunpolttajan muistilista

  • Käytä vain kuivia puhtaita puita.
  • Ole huomaavainen naapureita kohtaan. Vältä liiallista käyttöä silloin, kun savu jää leijumaan maan lähelle.
  • Älä lado tulipesää täyteen.
  • Älä kitupolta huonolla vedolla.
  • Älä jätä uunia valvomatta.
  • Älä sulje peltiä liian aikaisin.
  • Kutsu nuohooja joka vuosi.
  • Noudata uunin valmistajan ohjeita.
  • Tarkista palo- ja häkävaroittimen kunto vuosittain.

Sysmän kunnaneläinlääkäri on muuttanut

Sysmän kunnaneläinlääkärin vastaanotto on muuttanut kunnantalolta 1.12.2023 uusiin tiloihin osoitteeseen Pusukuja 1. Vastaanotto sijaitsee R-kioskin takana, vastaanoton edessä on pysäköintipaikkoja vastaanotolla asioiville.

Eläinlääkärin puhelinnumero säilyy ennallaan, eläinlääkärin tavoittaa arkisin klo 8-16 numerosta 044 480 1183. Puhelinaika ajanvarauksille ja kiireettömille tiedusteluille on arkiaamuisin klo 8-9. Eläinlääkäripäivystys virka-ajan ulkopuolella kiireellisiä hätätapauksia varten lemmikkieläimille on numerossa 0600 392121, hyötyeläimille ja hevosille numerossa 0600 392120.

Eläinlääkäripalvelut vuoden vaihteessa

Päijät-Hämeen ympäristöterveydenhuollon eläinlääkintähuollon kiireettömiä palveluita on vuoden vaihteessa viikoilla 51-1 saatavilla rajoitetusti. Ennaltaehkäisevää hoitoa ja toimenpiteitä voi joutua odottamaan tavanomaista pidempään. Ulkopaikkakuntalaisten lemmikkieläimille on mahdollista tarjota vain kiireellistä, ensiapuluontoista hoitoa.  

Lomakaudella eläinlääkärin vastaanotoille suositellaan varaamaan aika etukäteen puhelimitse. Kaikilla Päijät-Hämeen kunnaneläinlääkärivastaanotoilla ei lomakaudella ole eläinlääkäriä paikalla jokaisena päivänä, jolloin palvelu on saatavilla naapurikunnasta. Ajanvarauksia ja tiedusteluja varten kunnaneläinlääkäreillä on puhelinaika arkiaamuisin klo 8–9. Muina aikoina kunnaneläinlääkärit ovat toimenpiteissä ja tilakäynneillä, eivätkä välttämättä pysty vastaamaan puhelimeen. Kiireellisissä asioissa puhelinajan ulkopuolella kunnaneläinlääkärin puhelinvastaajaan voi jättää yhteydenottopyynnön.  

Eläinlääkäripäivystys virka-ajan ulkopuolella arki-iltaisin tapahtuu klo 16–8. Viikonloppujen ja arkipyhien päivystys on tarkoitettu ainoastaan kiireellistä hoitoa vaativille eläinten sairastapauksille. Päivystyksessä eläimille annetaan pääsääntöisesti ensiapuluonteista hoitoa.   Päijät-Hämeen ympäristöterveyden kunnaneläinlääkärit tarjoavat peruseläinlääkäripalveluita alueen hyötyeläimille ja lemmikeille. Kunnaneläinlääkärien puhelinnumerot ovat muuttuneet vuoden 2023 alussa,  virka-ajan ulkopuolella toimiva eläinlääkäripäivystysnumero säilyi ennallaan.

Lisätietoja: 

Eläinlääkintähuollon päällikkö Riikka Lasonen p. 044 4801180

Etelä-Suomen yleisten uimarantojen vedet olivat pääosin erinomaisessa kunnossa myös vuonna 2023

Tiedoksi 27.11.2023 julkaistu ESAVIn tiedote menneen uimakauden valvonnan tuloksista: Etelä-Suomen yleisten uimarantojen vedet olivat pääosin erinomaisessa kunnossa myös vuonna 2023 https://avi.fi/tiedote/-/tiedote/70063090

Päijät-Hämeen ympäristöterveyden toimialueella on kuusi edellä mainitussa tiedotteessa mainituista yleisistä uimarannoista. Niiden uimavesiluokka oli 2023 uimakauden tulosten perusteella erinomainen. Toimialueemme pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatu oli pääosin kunnossa. Uimavedessä todettiin bakteereita kolmella pienellä uimarannalla, joten uimista ei suositeltu. Uusintanäytteiden perusteella uimaveden laatu oli kunnossa (uimarantaluettelo). Uimarannoilta havainnoitiin näytteenoton yhteydessä sinilevän esiintymistä. Sitä havaittiin yksittäisillä rannoilla, määrältään vähän. Yhdellä yleisistä uimarannoista uimista ei runsaan leväesiintymän aikana suositeltu.