Asumisterveys

Viimeksi päivitetty: 30.01.2024

Terveydensuojeluinsinöörien tehtäviin kuuluu mahdollisen terveyshaitan selvittäminen, toteaminen ja kehotusten antaminen. He valmistelevat määräyksiä terveyshaitan poistamiseksi tai tilan käytön rajoittamiseksi, jos kiinteistön omistaja ei kehotuksesta huolimatta ryhdy toimenpiteisiin haitan poistamiseksi.

Laadukas sisäilma on puhdasta ja raikasta, mikä tukee ihmisten toimintakykyä, terveyttä ja oppimista. Toisinaan sisäilmassa esiintyy haittatekijöitä, jotka aiheuttavat pääosin lieviä ja altistuksen päätyttyä ohimeneviä oireita. Hyvästä ja laadukkaasta sisäilmasta löytyy tietoa THL.fi -sivuilta.

Sisäilmaongelmia ovat aiheuttaa esimerkiksi puutteellinen ilmanvaihto, kosteus- ja mikrobivaurio, rakennusmateriaaleista haihtuvat epäpuhtaudet, radon ja tupakansavu.

Epäiltäessä asumisolosuhteiden aiheuttavan terveyshaittaa on esisijaisesti oltava yhteydessä kiinteistön omistajaan, isännöitsijään tai vuokranantajaan. Kiinteistön omistajalla on aina velvollisuus selvittää ja poistaa terveyshaittaa aiheuttava olosuhde.

Sisäilman laatuun liittyviä selvityksiä ja kuntotutkimuksia tekevät alan insinööritoimistot ja yritykset. Selvityksissä ja tutkimuksissa on käytettävä Asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaisia rekisteröityjä ulkopuolisia rakennusterveys- tai sisäilma-asiantuntijoita tai kosteusvaurion kuntotutkijoita. Rekisteröidyt ulkopuoliset asiantuntijat löytyvät Eurofins-sivuilta.

Kosteus- ja mikrobivauriot

Rakennusmateriaalit vaurioituvat liiallisen kosteuden myötävaikutuksesta. Kosteusvaurion syntymisen syynä voi olla

  • puutteet ulkopuolisten vesien ohjauksessa 
  • matalassa perustamistavassa 
  • riskirakenteessa 
  • puutteet alapohjan ja yläpohjan tuuletuksessa 
  • puutteet vaipan lämmöneristyksessä 
  • puutteet märkätilojen veden- tai kosteuseristyksessä 
  • putkivuodossa 
  • puutteet ilmanvaihdossa. 

Epäiltäessä kosteus- tai mikrobivaurion olemassaoloa tulee ensisijaisesti selvittää rakennukseen liittyvät riskirakenteet. Vaurion löydyttyä on selvitettävä vaurioitumiseen johtanut syntymekanismi ja laajuus. Ennen korjausten aloittamista tulisi tehdä riittävän kattava korjaussuunnitelma korjaussuunnitteluun perehtyneellä asiantuntijalla vaurion uusiutumisen ehkäisemiseksi.

Tietoa pientalojen riskirakenteista löytyy hometalkoiden sivuilta.

Rakennusmateriaaleista haihtuvat epäpuhtaudet

Asunnon sisäilman laatua voivat heikentää rakennusmateriaaleista vapautuvat epäpuhtaudet. Asunnossa esiintyvät poikkeavat hajut sekä oireilu voivat viitata rakennusmateriaaleista vapautuviin epäpuhtauksiin. Haihtuvista orgaanisista yhdisteitä ja muista epäpuhtauksista löytyy lisää tietoa esimerkiksi Sisäilmayhdistyksen sivuilta.

Terveyshaitan selvittäminen

Jos kiinteistön omistaja ei pyynnöstä huolimatta ryhdy toimenpiteisiin haitan selvittämiseksi tai poistamiseksi, voi asukas olla yhteydessä ympäristöterveyteen. Terveydensuojeluinsinöörit arvioivat mahdollisen asunnontarkastuksen tarvetta. 

Asian vireille otto edellyttää kirjallista asunnontarkastuspyyntöä, minkä voi tehdä joko sähköisellä tai kirjallisella lomakkeella.

Asunnontarkastuspyyntö (sähköinen lomake) , avautuu uuteen välilehteen Asunnontarkastuspyyntö (pdf-lomake tulostettavaksi) , avautuu uuteen välilehteen

Tarkastuksella arvioidaan asunnon olosuhteita ja mahdollisia epäpuhtauslähteitä. Mahdollisia rakennekosteuksia arvioidaan suuntaa antavalla pintakosteustunnistuksella. 

Suoritetun tarkastuksen jälkeen insinöörit arvioivat lisätutkimustarpeita terveyshaitan olemassaolon selvittämiseksi. Lisätutkimukset velvoitetaan kiinteistön omistajan tai haitan aiheuttajan tehtäväksi. 

Tarkastuksesta laaditaan kirjallinen tarkastuspöytäkirja, mikä toimitetaan kaikille asianosaisille.  

Pöytäkirjassa arvioidaan terveyshaitan olemassaoloa ja kehotetaan havaitun haitan poistamiseen. Lähtökohtaisesti pöytäkirjat ovat julkisia lukuun ottamatta salassa pidettäviä tietoja, joista on säädetty erikseen. 

Jos kehotusta ei noudateta, voi ympäristöterveys antaa määräyksiä terveyshaitan poistamisesta tai rajoittaa tilan käyttöä. Kiellon purkaminen on mahdollista vain ympäristöterveyden päätöksellä. 

Kehotusten ja määräysten noudattamista valvotaan mahdollisuuksien mukaan uusintatarkastuksilla. Mikäli kehotusta tai määräystä ei ole noudatettu, johtaa uusintatarkastus hallinnollisiin pakkokeinoihin. Asian vireilläolo voidaan päättää, kun terveyshaitta on poistettu. 

Asian vireilläolo päätetään, jos tarkastuksella ei ole havaittavissa terveyshaittaa aiheuttavaa olosuhdetta. Vireilläolon päättämiseen tyytymätön voi pyytää valituskelpoisen päätöksen.