Levätiedotteet uimisen välttämisestä on laitettu esille 5.8.2024.
Levätilanne voi muuttua uimarannoilla hyvinkin nopeasti esimerkiksi tuulen vaikutuksesta. Tilannetta seurataan.
Terveydensuojeluviranomainen kehottaa kaikkia rantojen käyttäjiä tarkistamaan aistinvaraisesti rannan sinilevätilanteen ennen veteen menoa ja runsaan massaesiintymän vallitessa välttämään uimista. Mikäli uimavedessä ei ole havaittavissa sinilevää, uiminen on mahdollista.
Aamulla 2.8.2024 uimarannan vedessä havaittiin enää vain vähän sinilevää ja uimisen välttämistä koskevat levätiedotteet on poistettu rannan ilmoitustaululta.
Levätilanne voi muuttua uimarannoilla hyvinkin nopeasti esimerkiksi tuulen vaikutuksesta. Tilannetta seurataan ja uudet levävaroitustiedotteet laitetaan rantojen ilmoitustauluille, jos tilanne muuttuu.
Terveydensuojeluviranomainen kehottaa kaikkia rantojen käyttäjiä tarkistamaan aistinvaraisesti rannan sinilevätilanteen ennen veteen menoa ja runsaan massaesiintymän vallitessa välttämään uimista.
Uimista ei suositella runsaiden leväesiintymien aikana. Uimarannalle on toimitettu perjantaina 26.7. levätiedote ja ohjeita.
Levätilanne voi muuttua kaikilla uimarannoilla hyvinkin nopeasti esimerkiksi tuulen vaikutuksesta. Tilannetta seurataan ja varoituslappuja laitetaan, jos tilanne muuttuu.
Terveydensuojeluviranomainen kehottaa kaikkia rantojen käyttäjiä tarkistamaan aistinvaraisesti rannan sinilevätilanteen ennen veteen menoa ja runsaan massaesiintymän vallitessa välttämään uimista.
22.7.2024 Jyrängön uimarannalta otetussa uusintanäytteessä bakteeripitoisuudet alittavat uimaveden laadulle asetetut toimenpiderajat. Vesi on jälleen uimakelpoista.
Seuraava valvontanäyte uimavedestä otetaan suunnitelman mukaisesti viikolla 33.
Terveydensuojeluviranomainen kehottaa tarkkaavaisuuteen uimarannoilla nopeasti lisääntyneiden sinilevän massaesiintymien takia. Helteinen sää on aikaistanut sinilevän massaesiintymien ilmestymistä myös uimarannoille. Uimarantojen huolto sekä terveydensuojeluviranomaisen oma valvonta ovat ilmoittaneet runsaista sinileväesiintymistä muun muassa Asikkalan ja Hollolan Vesijärveen rajoittuvilla uimarannoilla sekä muutamilla muilla pienemmillä sinileväesiintymille herkillä järvillä.
Uimarantojen ilmoitustauluille on viety sinileväesiintymästä kertovia tiedotteita ja ohjeita. Levätilanne voi kuitenkin muuttua rannoilla hyvinkin nopeasti esimerkiksi tuulen vaikutuksesta. Terveydensuojeluviranomainen kehottaa kaikkia rantojen käyttäjiä tarkistamaan aistinvaraisesti rannan sinilevätilanteen ennen veteen menoa ja runsaan massaesiintymän vallitessa välttämään uimista.
Jos kuljetat juomavettä mökille tai muihin tilapäistarpeisiin kanistereissa, on vesikanisterien puhtaudesta syytä pitää huolta ja kiinnittää huomiota oikeanlaiseen kanisteriin, käytettävän veden laatuun sekä kanisteriveden säilyttämiseen.
Käytä juomavesikanisterina ainoastaan elintarvikekäyttöön hyväksyttyä kanisteria. Sen tunnistat kuppi ja haarukka -merkistä.
Kanisterin puhdistukseen suositeltavin tapa on käsinpesu. Huuhtele kanisteri kylmällä vedellä muutaman kerran. Lisää vettä ja tilkka astianpesuainetta kanisteriin. Ravista voimakkaasti, jotta saippuavesi pääsee joka puolelle. Jos kanisterin suuaukko on tarpeeksi iso, käytä puhdistamiseen astianpesu- tai pulloharjaa ja harjaa kevyesti vesikanisterin sisäpinnat puhtaiksi. Huuhtele useita kertoja ravistelemalla puhtaalla vedellä, jotta saat kaikki pesuainejämät pois. Älä käytä voimakkaita pesuaineita tai liuottimia, joista voi imeytyä jäämiä kanisterin muoviin. Pesun jälkeen kanisteri on suositeltavaa myös desinfioida muutaman kerran vuodessa.
Jos kanisteri on hankalan muotoinen etkä saa puhdistettua sitä harjan avulla voit käyttää elintarvikekäyttöön hyväksyttyjä desinfiointiaineita valmistajan ohjeiden mukaisesti. Desinfiointiin soveltuvat laimennettuna myös esimerkiksi etikka, sitruunahappo ja ruokasooda. Huuhtele ja kuivata kanisteri huolellisesti myös desinfioinnin jälkeen.
Vesikanisteri on suositeltavaa huuhdella kylmällä vedellä aina ennen ja jälkeen kanisterin käytön. Kanisterin puhdistuksen jälkeen on tärkeää jättää se kuivumaan puhtaaseen paikkaan suuaukko alaspäin.
Hyvälaatuinen talousvesi on tuoretuote, eikä sen laatu koskaan parane säilytyksessä puhtaassakaan kanisterissa. Verkostovesi säilyy kanisterissa usein hieman käsittelemätöntä kaivovettä paremmin. Säilytä kanisterivesi mahdollisimman viileässä paikassa ja suoralta auringonvalolta suojattuna. Vaihda kanisterivesi viimeistään muutaman vuorokauden välein. Jos käytät talousvetenäsi oman kaivon vettä, suosittelemme veden laadun tarkastamista vesinäytteellä 3–5 vuoden välein. Lisätietoa talousvedestä löydät www.vesi.fi sivustolta.
Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet, mikä tuo myös Suomeen yhä pidempiä ja tukalampia hellejaksoja. Kuumuudelle herkkiä väestöryhmiä ovat etenkin iäkkäät, pitkäaikaissairaat ja lapset.
Helteiden aiheuttamat haitat ilmenevät usein samana päivänä tai muutaman päivän viiveenä.
Kuumuus sekä hikoilusta aiheutuva neste- ja suolavajaus voivat johtaa lämpösairauksiin, kuten lämpöuupumukseen tai lämpöhalvaukseen.
Lämpöuupumuksen oireita ovat esimerkiksi voimakas jano, voimakas hikoilu tai viileä ja nihkeä iho, heikotus, päänsärky, huimaus, ärtyisyys, pahoinvointi ja elimistön lämpötilan nousu.
Lämpöhalvauksesta puhutaan, jos oireet muuttuvat henkeä uhkaaviksi. Siihen viittaavia oireita ovat esimerkiksi hengityksen vaikeutuminen, nopea ja heikko sydämen syke, poikkeava käytös tai sekavuus.
Lämpörasitus voi myös pahentaa pitkäaikaissairauden tai vakavan akuutin sairauden oireita. Esim. hengityselinsairaudet, diabetes, dementia ja skitsofrenia.
Eläinlääkintähuollon kiireettömiä palveluita on kesälomakaudella saatavilla rajoitetusti ja niitä voi joutua odottamaan tavanomaista pidempään. Ulkopaikkakuntalaisten lemmikkieläimille on mahdollista tarjota vain kiireellistä, ensiapuluontoista hoitoa.
Kaikilla Päijät-Hämeen ympäristöterveyden kunnaneläinlääkärivastaanotoilla ei lomakaudella ole eläinlääkäriä paikalla jokaisena päivänä, jolloin palvelu on saatavilla naapurikunnasta.
Ajanvarauksia ja tiedusteluja varten kunnaneläinlääkäreillä on puhelinaika arkiaamuisin klo 8-9. Muina aikoina kunnaneläinlääkärit ovat toimenpiteissä ja tilakäynneillä, eivätkä välttämättä pysty vastaamaan puhelimeen. Kiireellisissä asioissa puhelinajan ulkopuolella kunnaneläinlääkärin puhelinvastaajaan voi jättää yhteydenottopyynnön.
Eläinlääkäripäivystys virka-ajan ulkopuolella arki-iltaisin tapahtuu klo 16–8. Viikonloppujen ja arkipyhien päivystys on tarkoitettu ainoastaan kiireellistä hoitoa vaativille eläinten sairastapauksille. Päivystyksessä eläimille annetaan pääsääntöisesti ensiapuluonteista hoitoa.
Lisätietoja
Eläinlääkintähuollon päällikkö Riikka Lasonen p. 044 480 1180
Hyvin toimiva ilmanvaihto on tärkeää tilojen käyttäjien hyvinvoinnin sekä tilojen rakenteiden kannalta. Ilmanvaihdon tehtävä on poistaa ilmasta epäpuhtauksia, hajuja, käryjä ja ylimääräistä kosteutta ja tuoda tilaan puhdasta ja raikasta hengitysilmaa.
Huono ilma (heikko ilmanvaihto) voi aiheuttaa päänsärkyä, väsymystä, heikentää keskittymiskykyä ja työssä suoriutumista tai jopa hengitystieoireita.
Esimerkki tuloilmaventtiilistä
Päiväkodeissa, kouluissa, palvelutaloissa ym. julkisissa rakennuksissa on jo lähes aina ilmanvaihto toteutettu koneellisesti. Tällöin tuloilmaa otetaan ulkoa, suodatetaan ja johdetaan puhaltimien avulla tuloilmaventtiilien kautta sisätiloihin ja vastaavasti likainen ilma johdetaan ulos poistoventtiilien kautta. Ilmanvaihdon tehokkuutta ohjataan ja säädellään usein rakennusautomaation avulla. Silloin kun tilat ovat tyhjillään tai käyttäjiä on hyvin vähän, voi ilmanvaihtokin toimia pienemällä teholla. Joissakin järjestelmissä voi olla erilaisia ilmanvaihdon ohjaukseen liittyviä säätimiä, joilla käyttäjät voivat tehostaa ilmanvaihtoa.
Koulujen, päiväkotien ja palvelutalojen henkilöstö olisi hyvä perehdyttää kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmään ja sen toimivuuteen, jolloin ilmanvaihdossa esiintyviin ongelmiin osattaisiin reagoida nopeammin. Ilmanvaihdon ohjauksessa ja toiminnassa voi esiintyä häiriöitä ja ne tulevat esiin tiloja käytettäessä. Tyypillisiä häiriöitä on mm. paine-erot, lämpötila erot, likainen ilma ei poistu, ikkunoiden huurtuminen.
Esimerkki poistoilmaventtiilistä
Toimiiko ilmanvaihto?
Jos epäilet ettei huoneiston ilmanvaihto toimi kunnolla, ota yhteyttä kiinteistönhuoltoon. Kiinteistöhuollon tehtävä on selvittää ilmanvaihdon toimivuutta. Lisäksi on muutamia helposti toteuttavia konsteja, joilla voi itse arvioida ilmanvaihdon toimivuutta.
Talouspaperi testi. Laita talouspaperi poistoventtiilin päälle. Jos paperi pysyy itsestään venttiilin päällä, on siellä jonkunlaista imua. Laita paperi tuloilmaventtiilin päälle. Jos paperi väreilee, niin sieltä tulee ilmaa.
Ikkunoiden huurtuminen (kosteuden tiivistyminen ikkunoiden sisäpinnoille) voi olla merkki heikosta ilmanvaihdosta.
Jos tilasta poistuttaessa ovi ”pistää” avatessa vastaan ja oven ollessa rakosellaan siitä kuuluu huminaa, ilmanvaihdon painesuhteissa voi olla vikaa.
Jos epäpuhtaudet siirtyvät likaisista tiloista puhtaisiin. esim. vessan käryt siirtyvät käytäville tai muihin oleskelutiloihin.
Ikkunatuuletus on hyvä keino tehostaa ilmanvaihtoa hetkellisesti ja sitä voi toisinaan käyttää, mutta jos koneellista ilmanvaihtoa täytyy tehostaa jatkuvasti ikkunatuuletuksella, voidaan epäillä ilmanvaihdon toimivuutta tai riittävyyttä tilan käyttäjämäärään nähden.
Ilmalämpöpumput
Ilmalämpöpumput kierrättävät sisällä olevaa ilmaa. Niiden säännöllinen huoltaminen on tärkeää jo niiden toiminnan kannalta. Huoltamattomat ja rikkinäiset pumput voivat aiheuttaa melu- ja sisäilmahaittoja.
Ilmanvaihdon tehtävänä on ylläpitää rakennuksen hyvää sisäilmaa. Raikkaan ja terveellisen sisäilman edellytys on hyvä ja oikein toimiva ilmanvaihtojärjestelmä.
Lisätietoja: terveydensuojeluinsinööri Mira Ikonen, p. 044 480 1163 tai mira.ikonen@hollola.fi