Pintapuhtausnäyteprojektissa selvitettiin jäätelökauhojen puhtautta irtojäätelön myyntipaikoissa luminometritestien avulla kesäkaudella 2024. Ohjauksen ja neuvonnan tarpeellisuus korostui projektissa.
Elintarvikevalvojat ottivat pintapuhtausnäytteitä 16 kohteesta. Yli puolet näytetuloksista olivat huonoja. Projektissa havaittiin sellaisia toimintatapoja, mitkä voivat heikentää jäätelökauhojen puhtautta. Jäätelökauhoja ei esimerkiksi kannata säilyttää vedessä, vaan huuhdeltuina ja kuivattuina puhtaalla alustalla. Perehdytyksellä on iso rooli siinä, miten työntekijät toimivat jäätelökioskissa.
Täytettyjen sämpylöiden ja voileipien hygieenistä laatua tutkittiin näytteenottoprojektissa kesäkaudella 2024. Näytteitä otettiin yhteensä 18 kpl kahviloista, konditorioista ja liikenneasemien ravintoloista.
Suurin osa tutkituista näytteistä oli hygieeniseltä laadultaan ja aistivaraisesti arvioituna hyviä. Myös asiakkaille annettavat elintarviketiedot olivat kunnossa. Myyntivitriinien lämpötilat olivat useassa kohteessa liian korkeita ja toimijoita kehotetaan omavalvonnassaan huolehtimaan entistä tarkemmin lämpötiloista.
Levätiedotteet uimisen välttämisestä on laitettu esille 5.8.2024.
Levätilanne voi muuttua uimarannoilla hyvinkin nopeasti esimerkiksi tuulen vaikutuksesta. Tilannetta seurataan.
Terveydensuojeluviranomainen kehottaa kaikkia rantojen käyttäjiä tarkistamaan aistinvaraisesti rannan sinilevätilanteen ennen veteen menoa ja runsaan massaesiintymän vallitessa välttämään uimista. Mikäli uimavedessä ei ole havaittavissa sinilevää, uiminen on mahdollista.
Aamulla 2.8.2024 uimarannan vedessä havaittiin enää vain vähän sinilevää ja uimisen välttämistä koskevat levätiedotteet on poistettu rannan ilmoitustaululta.
Levätilanne voi muuttua uimarannoilla hyvinkin nopeasti esimerkiksi tuulen vaikutuksesta. Tilannetta seurataan ja uudet levävaroitustiedotteet laitetaan rantojen ilmoitustauluille, jos tilanne muuttuu.
Terveydensuojeluviranomainen kehottaa kaikkia rantojen käyttäjiä tarkistamaan aistinvaraisesti rannan sinilevätilanteen ennen veteen menoa ja runsaan massaesiintymän vallitessa välttämään uimista.
Uimista ei suositella runsaiden leväesiintymien aikana. Uimarannalle on toimitettu perjantaina 26.7. levätiedote ja ohjeita.
Levätilanne voi muuttua kaikilla uimarannoilla hyvinkin nopeasti esimerkiksi tuulen vaikutuksesta. Tilannetta seurataan ja varoituslappuja laitetaan, jos tilanne muuttuu.
Terveydensuojeluviranomainen kehottaa kaikkia rantojen käyttäjiä tarkistamaan aistinvaraisesti rannan sinilevätilanteen ennen veteen menoa ja runsaan massaesiintymän vallitessa välttämään uimista.
22.7.2024 Jyrängön uimarannalta otetussa uusintanäytteessä bakteeripitoisuudet alittavat uimaveden laadulle asetetut toimenpiderajat. Vesi on jälleen uimakelpoista.
Seuraava valvontanäyte uimavedestä otetaan suunnitelman mukaisesti viikolla 33.
Terveydensuojeluviranomainen kehottaa tarkkaavaisuuteen uimarannoilla nopeasti lisääntyneiden sinilevän massaesiintymien takia. Helteinen sää on aikaistanut sinilevän massaesiintymien ilmestymistä myös uimarannoille. Uimarantojen huolto sekä terveydensuojeluviranomaisen oma valvonta ovat ilmoittaneet runsaista sinileväesiintymistä muun muassa Asikkalan ja Hollolan Vesijärveen rajoittuvilla uimarannoilla sekä muutamilla muilla pienemmillä sinileväesiintymille herkillä järvillä.
Uimarantojen ilmoitustauluille on viety sinileväesiintymästä kertovia tiedotteita ja ohjeita. Levätilanne voi kuitenkin muuttua rannoilla hyvinkin nopeasti esimerkiksi tuulen vaikutuksesta. Terveydensuojeluviranomainen kehottaa kaikkia rantojen käyttäjiä tarkistamaan aistinvaraisesti rannan sinilevätilanteen ennen veteen menoa ja runsaan massaesiintymän vallitessa välttämään uimista.
Jos kuljetat juomavettä mökille tai muihin tilapäistarpeisiin kanistereissa, on vesikanisterien puhtaudesta syytä pitää huolta ja kiinnittää huomiota oikeanlaiseen kanisteriin, käytettävän veden laatuun sekä kanisteriveden säilyttämiseen.
Käytä juomavesikanisterina ainoastaan elintarvikekäyttöön hyväksyttyä kanisteria. Sen tunnistat kuppi ja haarukka -merkistä.
Kanisterin puhdistukseen suositeltavin tapa on käsinpesu. Huuhtele kanisteri kylmällä vedellä muutaman kerran. Lisää vettä ja tilkka astianpesuainetta kanisteriin. Ravista voimakkaasti, jotta saippuavesi pääsee joka puolelle. Jos kanisterin suuaukko on tarpeeksi iso, käytä puhdistamiseen astianpesu- tai pulloharjaa ja harjaa kevyesti vesikanisterin sisäpinnat puhtaiksi. Huuhtele useita kertoja ravistelemalla puhtaalla vedellä, jotta saat kaikki pesuainejämät pois. Älä käytä voimakkaita pesuaineita tai liuottimia, joista voi imeytyä jäämiä kanisterin muoviin. Pesun jälkeen kanisteri on suositeltavaa myös desinfioida muutaman kerran vuodessa.
Jos kanisteri on hankalan muotoinen etkä saa puhdistettua sitä harjan avulla voit käyttää elintarvikekäyttöön hyväksyttyjä desinfiointiaineita valmistajan ohjeiden mukaisesti. Desinfiointiin soveltuvat laimennettuna myös esimerkiksi etikka, sitruunahappo ja ruokasooda. Huuhtele ja kuivata kanisteri huolellisesti myös desinfioinnin jälkeen.
Vesikanisteri on suositeltavaa huuhdella kylmällä vedellä aina ennen ja jälkeen kanisterin käytön. Kanisterin puhdistuksen jälkeen on tärkeää jättää se kuivumaan puhtaaseen paikkaan suuaukko alaspäin.
Hyvälaatuinen talousvesi on tuoretuote, eikä sen laatu koskaan parane säilytyksessä puhtaassakaan kanisterissa. Verkostovesi säilyy kanisterissa usein hieman käsittelemätöntä kaivovettä paremmin. Säilytä kanisterivesi mahdollisimman viileässä paikassa ja suoralta auringonvalolta suojattuna. Vaihda kanisterivesi viimeistään muutaman vuorokauden välein. Jos käytät talousvetenäsi oman kaivon vettä, suosittelemme veden laadun tarkastamista vesinäytteellä 3–5 vuoden välein. Lisätietoa talousvedestä löydät www.vesi.fi sivustolta.
Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet, mikä tuo myös Suomeen yhä pidempiä ja tukalampia hellejaksoja. Kuumuudelle herkkiä väestöryhmiä ovat etenkin iäkkäät, pitkäaikaissairaat ja lapset.
Helteiden aiheuttamat haitat ilmenevät usein samana päivänä tai muutaman päivän viiveenä.
Kuumuus sekä hikoilusta aiheutuva neste- ja suolavajaus voivat johtaa lämpösairauksiin, kuten lämpöuupumukseen tai lämpöhalvaukseen.
Lämpöuupumuksen oireita ovat esimerkiksi voimakas jano, voimakas hikoilu tai viileä ja nihkeä iho, heikotus, päänsärky, huimaus, ärtyisyys, pahoinvointi ja elimistön lämpötilan nousu.
Lämpöhalvauksesta puhutaan, jos oireet muuttuvat henkeä uhkaaviksi. Siihen viittaavia oireita ovat esimerkiksi hengityksen vaikeutuminen, nopea ja heikko sydämen syke, poikkeava käytös tai sekavuus.
Lämpörasitus voi myös pahentaa pitkäaikaissairauden tai vakavan akuutin sairauden oireita. Esim. hengityselinsairaudet, diabetes, dementia ja skitsofrenia.
