Päijät-Hämeen ympäristöterveydenhuollon eläinlääkintähuollon kiireettömiä palveluita on joulun ja uuden vuoden aikana viikoilla 51-1 saatavilla rajoitetusti. Ennaltaehkäisevää hoitoa ja kiireettömiä toimenpiteitä voi joutua odottamaan tavanomaista pidempään.
Lomakaudella eläinlääkärin vastaanotoille suositellaan varaamaan aika etukäteen puhelimitse. Kaikilla Päijät-Hämeen kunnaneläinlääkärivastaanotoilla ei lomakaudella ole eläinlääkäriä paikalla jokaisena päivänä, jolloin palvelu on saatavilla naapurikunnasta. Hollolan vastaanotto on kiinni viikon 52, jolloin potilaat hoidetaan Kärkölän toimipisteestä käsin.
Ajanvarauksia ja tiedusteluja varten kunnaneläinlääkäreillä on puhelinaika arkiaamuisin klo 8–9. Muina aikoina kunnaneläinlääkärit ovat toimenpiteissä ja tilakäynneillä, eivätkä välttämättä pysty vastaamaan puhelimeen. Kiireellisissä asioissa puhelinajan ulkopuolella kunnaneläinlääkärin puhelinvastaajaan voi jättää yhteydenottopyynnön.
Eläinlääkäripäivystys virka-ajan ulkopuolella arki-iltaisin tapahtuu klo 16–8. Viikonloppujen ja arkipyhien päivystys on tarkoitettu ainoastaan kiireellistä hoitoa vaativille eläinten sairastapauksille. Päivystyksessä eläimille annetaan pääsääntöisesti ensiapuluonteista hoitoa. Päijät-Hämeen ympäristöterveyden kunnaneläinlääkärit tarjoavat peruseläinlääkäripalveluita alueen hyötyeläimille ja lemmikeille.
Ilmanvaihdolla varmistetaan, että asunnossa on hyvä ja puhdas sisäilma. Ilmanvaihtojärjestelmästä riippumatta voit asukkaana vaikuttaa hyvään sisäilman laatuun ja energiatehokkuuteen. Selvitä, millainen ilmanvaihtoratkaisu kotonasi on, ja huolehdi riittävästä ilmanvaihdosta.
Puutteellisesti ja huonosti toimiva ilmanvaihto voi aiheuttaa erilaisia terveysongelmia, kuten kroonista nuhaa ja yskää, ihon kuivumista, päänsärkyä ja väsymystä. Erityisesti allergiakodeissa ilmanvaihdon toimivuudesta on huolehdittava kunnolla. Ilmanvaihdon tehtävänä on tuoda puhdasta ilmaa hengitykseen ja poistaa rakennuksessa syntyvät epäpuhtaudet. Oikein toimiva ilmanvaihto mahdollistaa raikkaan, terveellisen ja viihtyisän sisäilman.
Painovoimainen ilmanvaihto
Vanhemmissa kerros- ja pientaloissa on tavallisesti painovoimainen ilmanvaihto. Tuloilmaa saadaan ulkoilmaventtiileistä tai ikkunan ilmanvaihtoaukoista asuinhuoneisiin ja poistoilma ohjautuu keittiön, vaatehuoneen ja kylpyhuoneen kautta poistoilmakanavaan.
Ilmanvaihto perustuu paine- ja lämpötilaeroihin. Kesällä painovoimainen ilmanvaihto on heikko ja joudutaan tuulettamaan ikkunan kautta. Talvella ilma voi vaihtua liiankin tehokkaasti, mikäli ei huolehdita venttiilien säätämisestä pienemmälle. Ilmanvaihtoventtiileitä ei kuitenkaan saa missään tapauksessa sulkea kokonaan.
Koneellinen ilmanvaihto
Koneellisia ilmanvaihtojärjestelmiä on kahta päätyyppiä: koneellinen poistoilmanvaihto ja koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Koneellisen ilmanvaihdon huolto ja puhdistus kuuluu taloyhtiöissä taloyhtiöille ja kiinteistöhuollolle ja omakotitaloissa asukkaalle ja kiinteistön omistajalle.
Koneellisessa poistoilmanvaihdossa keittiön, märkätilojen ja vaatehuoneiden ilmanvaihtoventtiileistä imetään ilmaa puhaltimilla kanavien kautta ulos ja korvausilma virtaa sisään ikkunoiden yhteydessä tai seinissä olevista ulkoilmaventtiileistä. Mikäli asunnossa ei ole korvausilmaventtiilejä, olisi suotavaa suunnitella venttiilien asennus asiantuntijan kanssa hallitun korvausilman takaamiseksi.
Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa myös tuloilma puhalletaan asuntoon ilmanvaihtokoneen kautta. Tuloilmaventtiilit sijaitsevat oleskelutiloissa ja makuuhuoneissa. Jos tuloilmaa kostutetaan tai jäähdytetään, puhutaan ilmastoinnista. Kaikki ilmanvaihtokoneet vaativat puhdistusta ja säätämistä, jotta ne toimivat oikein ja energiatehokkaasti. Tutustu laitteen valmistajan käyttöoppaaseen ja pyydä tarvittaessa ammattilainen apuun.
Koneellisen ilmanvaihtolaitteen likaisuus havaitaan tuloilman tunkkaisesta hajusta. Yleensä hajun lähteenä ovat komponentteihin ja kanavistoon kertynyt pöly sekä ulkoilmasta tulleet epäpuhtaudet. Eniten likaa kertyy suodattimelle, lian kerääminenhän on sen tehtävä. Suodattimelle pinttynyt lika alkaa kuitenkin tuottaa hajua jo muutamassa kuukaudessa. Suodattimen hygieeninen vaihtotarve selviää parhaiten likaisuutta tarkastelemalla. Kaupunkialueilla hygieeninen vaihtoväli on 3–6 kuukautta. Käyttämällä esisuodatinta voidaan suodatinkustannuksia pienentää, sillä vaihtamalla esisuodatin 3–6 kuukauden välein säilyy varsinainen suodatin (ja muut komponentit) pidempään puhtaana ja hajuttomana. Ilmanvaihtolaitteen likaantuminen haittaa myös sen normaalia toimintaa.
Laita talouspaperi poistoventtiilin päälle keittiössä, vaatehuoneessa ja kylpyhuoneessa. Jos paperi pysyy itsestään venttiilin päällä, on siellä jonkunlaista imua, jolloin ilmaa poistuu asunnosta. Laita paperi tuloilmaventtiilin päälle makuuhuoneiden tai olohuoneen seinässä tai ikkunan yläkarmissa. Jos paperi väreilee, niin sieltä tulee ilmaa asuntoon sisään.
Asukas, huolehdi seuraavista asioista:
tulo- ja poistoilmaventtiilien puhdistuksesta ja mahdollisesta suodatinten pesusta tai vaihdosta vähintään 2 kertaa vuodessa
keittiön liesituulettimen suodattimet kannattaa puhdistaa useita kertoja vuodessa
tuloilmaventtiilien säätö kesä- tai talviasentoon vuodenajan mukaan
tuuleta talvella ikkunan kautta ripeästi, mieluiten ristivedolla, ja sulje sitten ikkunat.
Tänäänkin koetellaan monen kotitalouden varautumista häiriötilanteeseen myrskyn aiheuttamien sähkökatkojen takia. Kansalaisohjeita erilaisiin häiriö- ja kriisitilanteisiin on nyt koottu yhteen paikkaan www.suomi.fi/varautuminen sivustolle.
Päijät-Hämeen ympäristöterveydenhuollon eläinlääkintähuollon kiireettömiä palveluita on syysloma-aikana viikoilla 42-44 saatavilla rajoitetusti. Ennaltaehkäisevää hoitoa ja kiireettömiä toimenpiteitä voi joutua odottamaan tavanomaista pidempään.
Lomakaudella eläinlääkärin vastaanotoille suositellaan varaamaan aika etukäteen puhelimitse. Kaikilla Päijät-Hämeen kunnaneläinlääkärivastaanotoilla ei lomakaudella ole eläinlääkäriä paikalla jokaisena päivänä, jolloin palvelu on saatavilla naapurikunnasta. Hollolan vastaanotto on kiinni viikon 43, jolloin potilaat hoidetaan Kärkölän toimipisteestä käsin.
Ajanvarauksia ja tiedusteluja varten kunnaneläinlääkäreillä on puhelinaika arkiaamuisin klo 8–9. Muina aikoina kunnaneläinlääkärit ovat toimenpiteissä ja tilakäynneillä, eivätkä välttämättä pysty vastaamaan puhelimeen. Kiireellisissä asioissa puhelinajan ulkopuolella kunnaneläinlääkärin puhelinvastaajaan voi jättää yhteydenottopyynnön.
Eläinlääkäripäivystys virka-ajan ulkopuolella arki-iltaisin tapahtuu klo 16–8. Viikonloppujen ja arkipyhien päivystys on tarkoitettu ainoastaan kiireellistä hoitoa vaativille eläinten sairastapauksille. Päivystyksessä eläimille annetaan pääsääntöisesti ensiapuluonteista hoitoa. Päijät-Hämeen ympäristöterveyden kunnaneläinlääkärit tarjoavat peruseläinlääkäripalveluita alueen hyötyeläimille ja lemmikeille.
Lisätietoja: eläinlääkintähuollon päällikkö Riikka Lasonen p. 044 480 1180
Ympäristöterveyskeskus muistuttaa, että asuinhuoneistojen radonmittauskausi (1.9 – 31.5) on jälleen alkanut.
Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä Päijät-Hämeessä korkeinakin pitoisuuksina asuinhuoneistojen sisäilmassa. Pidempi altistuminen radonille lisää keuhkosyövän riskiä. Koska radonia ei voi aistia, on mittaaminen ainoa tapa selvittää sen pitoisuus. Vakituisissa maanvastaisissa asuinhuoneistoissa radonpitoisuuden mittausväliksi suositellaan 10 vuotta.
Tarkempaa tietoa radonista ja mittauspurkin hankkimisesta löydät Säteilyturvakeskuksen verkkosivuilta hakusanalla radon.
Ympäristöterveydenhuollossa on aloitettu vuosien 2025–2028 valvontasuunnitelman valmistelu. Suunnitelma koskee eläinlääkintähuoltolain, terveydensuojelulain, elintarvikelain sekä tupakka- ja lääkelain mukaista tarkastus- ja näytteenottotoimintaa sekä muita ympäristöterveydenhuollon toimialaan liittyviä tehtäviä.
Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö edellyttää valvontasuunnitelman laatimista muun muassa suunnitelmalliseen tarkastukseen ja näytteenottoon liittyen. Lainsäädännön lisäksi kuntien valvontasuunnitelman laadintaa ja sisältöä ohjaa ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma sekä lakialakohtaiset valtakunnalliset valvontaohjelmat vuosille 2025–2028.
Valvontasuunnitelma koskee Heinolan ja Orimattilan kaupunkien sekä Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Iitin, Kärkölän, Padasjoen ja Sysmän kuntien ympäristöterveydenhuollon valvontaa.
Kuntalaiset ja toimijat voivat saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. Ympäristöterveydenhuollon vuosien 2020–2024 valvontasuunnitelmaan voi tutustua tästä linkistä.
Asiasta lisätietoja antaa johtava terveydensuojeluinsinööri Mika Rouhiainen, puh. 044 480 1166 ja eläinlääkintähuollon osalta eläinlääkintähuollon päällikkö Riikka Lasonen puh. 044 480 1180. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@hollola.fi.
Pintapuhtausnäyteprojektissa selvitettiin jäätelökauhojen puhtautta irtojäätelön myyntipaikoissa luminometritestien avulla kesäkaudella 2024. Ohjauksen ja neuvonnan tarpeellisuus korostui projektissa.
Elintarvikevalvojat ottivat pintapuhtausnäytteitä 16 kohteesta. Yli puolet näytetuloksista olivat huonoja. Projektissa havaittiin sellaisia toimintatapoja, mitkä voivat heikentää jäätelökauhojen puhtautta. Jäätelökauhoja ei esimerkiksi kannata säilyttää vedessä, vaan huuhdeltuina ja kuivattuina puhtaalla alustalla. Perehdytyksellä on iso rooli siinä, miten työntekijät toimivat jäätelökioskissa.
Täytettyjen sämpylöiden ja voileipien hygieenistä laatua tutkittiin näytteenottoprojektissa kesäkaudella 2024. Näytteitä otettiin yhteensä 18 kpl kahviloista, konditorioista ja liikenneasemien ravintoloista.
Suurin osa tutkituista näytteistä oli hygieeniseltä laadultaan ja aistivaraisesti arvioituna hyviä. Myös asiakkaille annettavat elintarviketiedot olivat kunnossa. Myyntivitriinien lämpötilat olivat useassa kohteessa liian korkeita ja toimijoita kehotetaan omavalvonnassaan huolehtimaan entistä tarkemmin lämpötiloista.
Levätiedotteet uimisen välttämisestä on laitettu esille 5.8.2024.
Levätilanne voi muuttua uimarannoilla hyvinkin nopeasti esimerkiksi tuulen vaikutuksesta. Tilannetta seurataan.
Terveydensuojeluviranomainen kehottaa kaikkia rantojen käyttäjiä tarkistamaan aistinvaraisesti rannan sinilevätilanteen ennen veteen menoa ja runsaan massaesiintymän vallitessa välttämään uimista. Mikäli uimavedessä ei ole havaittavissa sinilevää, uiminen on mahdollista.
Aamulla 2.8.2024 uimarannan vedessä havaittiin enää vain vähän sinilevää ja uimisen välttämistä koskevat levätiedotteet on poistettu rannan ilmoitustaululta.
Levätilanne voi muuttua uimarannoilla hyvinkin nopeasti esimerkiksi tuulen vaikutuksesta. Tilannetta seurataan ja uudet levävaroitustiedotteet laitetaan rantojen ilmoitustauluille, jos tilanne muuttuu.
Terveydensuojeluviranomainen kehottaa kaikkia rantojen käyttäjiä tarkistamaan aistinvaraisesti rannan sinilevätilanteen ennen veteen menoa ja runsaan massaesiintymän vallitessa välttämään uimista.
