Irtojäätelökioskien pintapuhtausprojekti

Pintapuhtausnäyteprojektissa selvitettiin jäätelökauhojen puhtautta irtojäätelön myyntipaikoissa luminometritestien avulla kesäkaudella 2024. Ohjauksen ja neuvonnan tarpeellisuus korostui projektissa.

Elintarvikevalvojat ottivat pintapuhtausnäytteitä 16 kohteesta. Yli puolet näytetuloksista olivat huonoja. Projektissa havaittiin sellaisia toimintatapoja, mitkä voivat heikentää jäätelökauhojen puhtautta. Jäätelökauhoja ei esimerkiksi kannata säilyttää vedessä, vaan huuhdeltuina ja kuivattuina puhtaalla alustalla. Perehdytyksellä on iso rooli siinä, miten työntekijät toimivat jäätelökioskissa.  

Projektiraportti

Lisätietoja: terveydensuojeluinsinööri Kristiina Kiuru, p. +358 44 480 1154, kristiina.kiuru@hollola.fi

Vitriinituotteiden laatua selvitettiin näytteenottoprojektissa

Täytettyjen sämpylöiden ja voileipien hygieenistä laatua tutkittiin näytteenottoprojektissa kesäkaudella 2024. Näytteitä otettiin yhteensä 18 kpl kahviloista, konditorioista ja liikenneasemien ravintoloista.

Suurin osa tutkituista näytteistä oli hygieeniseltä laadultaan ja aistivaraisesti arvioituna hyviä. Myös asiakkaille annettavat elintarviketiedot olivat kunnossa. Myyntivitriinien lämpötilat olivat useassa kohteessa liian korkeita ja toimijoita kehotetaan omavalvonnassaan huolehtimaan entistä tarkemmin lämpötiloista.

Linkki projektiraporttiin

Lisätietoja: terveydensuojeluinsinööri Sanna Kousa, p. +358 44 480 1144, sanna.kousa@hollola.fi

Eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyys hyvällä tasolla Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeessä toteutettiin vuonna 2023 eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyysprojekti yli 100 tarjoilupaikkaan. Elintarvikkeiden jäljitettävyystiedot kuten alkuperämaa ja valmistajan tiedot olivat hyvällä tasolla.

Päijät-Hämeen alueen elintarvikevalvontaviranomaiset toteuttivat vuonna 2023 alueellisen jäljitettävyysprojektin. Projektissa tarkastettiin eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyyttä tarjoilupaikoissa, kuten ravintoloissa. Lahden kaupungin alueella valvontaa kohdistettiin lisäksi tapahtumien kiertävien elintarviketoimijoiden elintarvikekojuihin ja elintarvikemyyntipisteisiin.

Jäljitettävyystiedoilla tarkoitetaan elintarvikkeen mukana toimitettavan tositteen ja pakkauksen sisältämiä tietoja tuotteen alkuperämaasta, valmistajasta ja valmistuserästä. Tilaajan tulee huolehtia, että elintarvikkeet ovat tilauksen mukaisia. Lisäksi asiakkaille on annettava oikeat ja riittävät tiedot tarjoiltavista elintarvikkeista ja niiden alkuperästä.

Riittävät jäljitettävyystiedot ovat yritykselle hyödyllisiä aina, mutta etenkin terveysvaara- ja takaisinvetotilanteissa.

Tarkastuksia yli 100 tarjoilupaikkaan

Elintarvikevalvojat tekivät jäljitettävyystarkastuksia tarjoilupaikkoihin 123 kappaletta ja liikkuviin elintarvikehuoneistoihin 16 kappaletta. Tarjoilupaikoissa tarkastettiin eniten siipikarjanlihan ja naudanlihan jäljitettävyyttä, mutta tarkastettavaksi valittiin kattavasti muitakin eläinperäisiä elintarvikkeita, kuten lihajalosteita, kalaa ja kananmunia.

Tarkastustulosten perusteella jäljitettävyys oli alueen yrityksissä pääosin hyvällä tasolla. Jäljitettävyystiedot olivat yleensä hyvin todennettavissa lähetystositteista ja tuotteiden pakkausmerkinnöistä. Tuotteet hankittiin pääosin asianmukaisista paikoista, kuten tukkukaupoista, eikä niiden alkuperä jäänyt epäselväksi.

Epäkohtiakin todettiin ja projektitarkastuksissa havaittiin, että tarjoilupaikat tarvitsevat jäljitettävyyden hallintaan opastusta ja neuvontaa myös tulevaisuudessa. Epäkohdat koskivat yleensä puutteellisia elintarviketietoja ja hankintatositteita. Myös sisäisessä jäljitettävyydessä havaittiin parannettavaa. Kiertävien toimijoiden tuotteiden jäljitettävyydessä tuli esille merkittäviä epäkohtia. Tarkastuksissa havaittiin muun muassa yksittäistä rekisteröimätöntä elintarviketoimintaa ja elintarvikkeita, joiden alkuperä jäi täysin epäselväksi.

Projektin avulla vahvistettiin elintarviketoimijoiden osaamista jäljitettävyyden ja elintarviketietojen osalta. Myös elintarvikevalvojat kokivat saaneensa projektin myötä lisää osaamista jäljitettävyyden valvontaan, joka on tunnistettu haastavaksi elintarvikevalvonnan osa-alueeksi.

Lisätietoja:

Sari Johnsson, terveydensuojeluinsinööri, Lahden kaupunki, p. 050 559 4044 ja

Sanna Kousa, terveydensuojeluinsinööri, Päijät-Hämeen ympäristöterveys, p. 044 480 1144

Elintarvikevalvonnan Oiva-tulokset vuonna 2023

Päijät-Hämeen ympäristöterveyden elintarvikevalvojat tekivät yhteensä 454 Oiva-tarkastusta tarjoilupaikkoihin, myymälöihin ja elintarvikkeiden valmistuslaitoksiin vuonna 2023. Tarkastettujen elintarvikehuoneistojen arvioinnit osoittavat, että elintarviketurvallisuus oli hyvällä tasolla. Tarkastuksella arvioidaan useita eri vaatimuksia, joille jokaiselle annetaan oma arvio: A (oivallinen), B (hyvä), C (korjattavaa) tai D (huono). Tarkastuksen kokonaistulos määräytyy heikoimman arvion perusteella.  Vuoden 2023 tarkastuksista kokonaistulokseltaan oli oivallisia tai hyviä 86 % (kuva 1). Toimijalle jouduttiin antamaan kehotus tai määräys asioiden kuntoon saattamiseksi 14 %:ssa tarkastuksista.  Tarkastusten määrässä ja tarkastustuloksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosien aikana.

Suunnitelmallista elintarvikevalvontaa on jo kymmenen vuoden ajan toteutettu Oiva-järjestelmällä. Tiedot yritysten elintarvikevalvonnan tuloksista löytyy Oiva-raportin muodossa, joka on julkinen. Raportilla näkyvä hymynaama kertoo tarkastuksen tuloksen. Oiva-raportti on nähtävillä yrityksessä yleensä sisäänkäynnin yhteydessä tai myyntitiskillä sekä yrityksen internet-sivulla. Tietoa tarkastustuloksista voit hakea myös www.oivahymy.fi – sivustolta, jossa julkaistaan kaikki Suomen Oiva-raportit.

Lähde: Ruokavirasto

Gluteeniprojekti

Päijät-Hämeen ympäristöterveys selvitti kevään ja kesän 2023 aikana, ovatko ravintoloissa myytävät gluteenittomat pizzat todellisuudessa gluteenittomia. Projektissa otettiin näytteeksi pizzoja, joiden gluteenipitoisuus tutkittiin elintarvikelaboratoriossa. Elintarvikevalvojat tarkastivat näytteenoton yhteydessä gluteenittomien pizzojen valmistustavat. Näytteitä otettiin Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Iitin, Kärkölän, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän alueen ravintoloista.

Gluteenittomien pizzojen valmistus on yleistä ravintoloissa. Valmistaminen tapahtuu yleensä samoissa tiloissa gluteenia sisältävien tuotteiden kanssa, joten gluteenikontaminaation välttäminen edellyttää tarkkuutta ja hyvää hygieniaa raaka-aineiden varastoinnissa ja tuotteiden vamistuksessa. Asiakkaalle tuotteen sisältämä gluteeni ei ole aistinvaraisesti havaittavissa, vaan asiakkaan on pystyttävä luottamaan siihen, että hänen tilaamansa tuote on gluteeniton. Näytteitä otettiin 21 kpl. Tutkituista näytteistä 15 kpl oli vaatimustenmukaisia, eli ne sisälsivät gluteenia alle raja-arvon, joka elintarvikelainsäädännössä on asetettu gluteenittomille elintarvikkeille.

Täysin gluteenittomia oli kuitenkin vain viisi näytettä. Raja-arvo ylittyi kuudessa näytteessä, eikä kyseisiä pizzoja olisi saanut markkinoida gluteenittomina. Raja-arvon ylittäneistä ravintoloista kolme ilmoitti lopettavansa kokonaan gluteenittomien pizzojen valmistamisen. Kolme ravintolaa halusi korjata toimintatapojaan ja varmistaa pizzojen gluteenittomuuden uusintanäytteenotolla. Kaikki uusintanäytteet olivat laboratoriotutkimuksen perusteella gluteenittomia.

Elintarvikevalvojat havaitsivat useiden ravintoloiden toimintatavoissa sellaisia puutteita, jotka voivat johtaa gluteenikontaminaatioon. Esimerkiksi jauhopöly työvaatteissa, huono käsihygienia ja huolimaton pizzauunin puhdistaminen jauhoista voivat johtaa gluteenin leviämiseen. Projektin tulokset osoittavat, että elintarvikevalvonna tarkastuksissa on tarpeen jatkossakin tarkastaa gluteenittomien tuotteiden valmistustavat ja antaa ohjeistusta oikeista toimintatavoista. Toimijoilta edellytetään tuotteiden gluteenipitoisuuden laboratoriotutkimusta, mikäli toimintatavoissa havaitaan puutteita.

Lisätietoja: terveydensuojeluinsinööri Sanna Kousa