Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet, mikä tuo myös Suomeen yhä pidempiä ja tukalampia hellejaksoja. Kuumuudelle herkkiä väestöryhmiä ovat etenkin iäkkäät, pitkäaikaissairaat ja lapset.
Helteiden aiheuttamat haitat ilmenevät usein samana päivänä tai muutaman päivän viiveenä.
Kuumuus sekä hikoilusta aiheutuva neste- ja suolavajaus voivat johtaa lämpösairauksiin, kuten lämpöuupumukseen tai lämpöhalvaukseen.
Lämpöuupumuksen oireita ovat esimerkiksi voimakas jano, voimakas hikoilu tai viileä ja nihkeä iho, heikotus, päänsärky, huimaus, ärtyisyys, pahoinvointi ja elimistön lämpötilan nousu.
Lämpöhalvauksesta puhutaan, jos oireet muuttuvat henkeä uhkaaviksi. Siihen viittaavia oireita ovat esimerkiksi hengityksen vaikeutuminen, nopea ja heikko sydämen syke, poikkeava käytös tai sekavuus.
Lämpörasitus voi myös pahentaa pitkäaikaissairauden tai vakavan akuutin sairauden oireita. Esim. hengityselinsairaudet, diabetes, dementia ja skitsofrenia.
Hyvin toimiva ilmanvaihto on tärkeää tilojen käyttäjien hyvinvoinnin sekä tilojen rakenteiden kannalta. Ilmanvaihdon tehtävä on poistaa ilmasta epäpuhtauksia, hajuja, käryjä ja ylimääräistä kosteutta ja tuoda tilaan puhdasta ja raikasta hengitysilmaa.
Huono ilma (heikko ilmanvaihto) voi aiheuttaa päänsärkyä, väsymystä, heikentää keskittymiskykyä ja työssä suoriutumista tai jopa hengitystieoireita.
Esimerkki tuloilmaventtiilistä
Päiväkodeissa, kouluissa, palvelutaloissa ym. julkisissa rakennuksissa on jo lähes aina ilmanvaihto toteutettu koneellisesti. Tällöin tuloilmaa otetaan ulkoa, suodatetaan ja johdetaan puhaltimien avulla tuloilmaventtiilien kautta sisätiloihin ja vastaavasti likainen ilma johdetaan ulos poistoventtiilien kautta. Ilmanvaihdon tehokkuutta ohjataan ja säädellään usein rakennusautomaation avulla. Silloin kun tilat ovat tyhjillään tai käyttäjiä on hyvin vähän, voi ilmanvaihtokin toimia pienemällä teholla. Joissakin järjestelmissä voi olla erilaisia ilmanvaihdon ohjaukseen liittyviä säätimiä, joilla käyttäjät voivat tehostaa ilmanvaihtoa.
Koulujen, päiväkotien ja palvelutalojen henkilöstö olisi hyvä perehdyttää kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmään ja sen toimivuuteen, jolloin ilmanvaihdossa esiintyviin ongelmiin osattaisiin reagoida nopeammin. Ilmanvaihdon ohjauksessa ja toiminnassa voi esiintyä häiriöitä ja ne tulevat esiin tiloja käytettäessä. Tyypillisiä häiriöitä on mm. paine-erot, lämpötila erot, likainen ilma ei poistu, ikkunoiden huurtuminen.
Esimerkki poistoilmaventtiilistä
Toimiiko ilmanvaihto?
Jos epäilet ettei huoneiston ilmanvaihto toimi kunnolla, ota yhteyttä kiinteistönhuoltoon. Kiinteistöhuollon tehtävä on selvittää ilmanvaihdon toimivuutta. Lisäksi on muutamia helposti toteuttavia konsteja, joilla voi itse arvioida ilmanvaihdon toimivuutta.
Talouspaperi testi. Laita talouspaperi poistoventtiilin päälle. Jos paperi pysyy itsestään venttiilin päällä, on siellä jonkunlaista imua. Laita paperi tuloilmaventtiilin päälle. Jos paperi väreilee, niin sieltä tulee ilmaa.
Ikkunoiden huurtuminen (kosteuden tiivistyminen ikkunoiden sisäpinnoille) voi olla merkki heikosta ilmanvaihdosta.
Jos tilasta poistuttaessa ovi ”pistää” avatessa vastaan ja oven ollessa rakosellaan siitä kuuluu huminaa, ilmanvaihdon painesuhteissa voi olla vikaa.
Jos epäpuhtaudet siirtyvät likaisista tiloista puhtaisiin. esim. vessan käryt siirtyvät käytäville tai muihin oleskelutiloihin.
Ikkunatuuletus on hyvä keino tehostaa ilmanvaihtoa hetkellisesti ja sitä voi toisinaan käyttää, mutta jos koneellista ilmanvaihtoa täytyy tehostaa jatkuvasti ikkunatuuletuksella, voidaan epäillä ilmanvaihdon toimivuutta tai riittävyyttä tilan käyttäjämäärään nähden.
Ilmalämpöpumput
Ilmalämpöpumput kierrättävät sisällä olevaa ilmaa. Niiden säännöllinen huoltaminen on tärkeää jo niiden toiminnan kannalta. Huoltamattomat ja rikkinäiset pumput voivat aiheuttaa melu- ja sisäilmahaittoja.
Ilmanvaihdon tehtävänä on ylläpitää rakennuksen hyvää sisäilmaa. Raikkaan ja terveellisen sisäilman edellytys on hyvä ja oikein toimiva ilmanvaihtojärjestelmä.
Lisätietoja: terveydensuojeluinsinööri Mira Ikonen, p. 044 480 1163 tai mira.ikonen@hollola.fi
Lämmityskausi on kuumimmillaan ja takkoja sekä uuneja lämmitetään usein. Päijät-Hämeen ympäristöterveys haluaa muistuttaa puun pienpolttoon liittyvistä haitoista asuinympäristössä ja kannustaa tulisijojen oikeanlaiseen käyttöön sekä naapureiden huomioimiseen, jos haittoja esiintyy.
Puunpoltto ei varsinkaan taajamissa ole ongelmatonta pienhiukkaspäästöjen ja savuhaittojen vuoksi. Tulisijan huolto ja puun laatu vaikuttavat päästöjen määrään, mutta varsinkin nokipäästöihin vaikuttaa myös puun oikeanlainen poltto.
Yksittäisenkin talon savupäästöillä voi olla suuri merkitys lähialueen ilmansaastepitoisuuksiin ja asumisviihtyisyyteen. Erityisesti heikkotuulisina ajankohtina ja talvipakkasella puunpolton päästöt voivat kohottaa ilmansaastepitoisuuksia paikallisesti jopa useiden tuntien ajan ja savunhaju voi kulkeutua myös ilmanvaihdon kautta sisätiloihin. Yleisimpiä puunpoltosta aiheutuvia terveyshaittoja ovat erilaiset ärsytysoireet ja lievät hengityselinoireet, kuten kurkun ja silmien kutina, nuha ja yskä.
Asianmukainen kuivan puun pienpoltto toimivassa ja huolletussa tulisijassa on sallittua ja naapureilla on sitä kohtaan tietynlainen sietämisvelvollisuus. Jos naapuruston puunpoltto ja savunmuodostus on häiritsevän voimakasta tai epäilet sen aiheuttavan terveyshaittaa, tulee ensisijaisesti olla yhteydessä haitan aiheuttajaan. Jos yhteydenotto aiheuttajaan ei tuota tulosta, ole yhteydessä oman asuinkuntasi ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaiseen.
