Ilmanvaihdolla varmistetaan, että asunnossa on hyvä ja puhdas sisäilma. Ilmanvaihtojärjestelmästä riippumatta voit asukkaana vaikuttaa hyvään sisäilman laatuun ja energiatehokkuuteen. Selvitä, millainen ilmanvaihtoratkaisu kotonasi on, ja huolehdi riittävästä ilmanvaihdosta.

Puutteellisesti ja huonosti toimiva ilmanvaihto voi aiheuttaa erilaisia terveysongelmia, kuten kroonista nuhaa ja yskää, ihon kuivumista, päänsärkyä ja väsymystä. Erityisesti allergiakodeissa ilmanvaihdon toimivuudesta on huolehdittava kunnolla.
Ilmanvaihdon tehtävänä on tuoda puhdasta ilmaa hengitykseen ja poistaa rakennuksessa syntyvät epäpuhtaudet. Oikein toimiva ilmanvaihto mahdollistaa raikkaan, terveellisen ja viihtyisän sisäilman.

Painovoimainen ilmanvaihto

Vanhemmissa kerros- ja pientaloissa on tavallisesti painovoimainen ilmanvaihto. Tuloilmaa saadaan ulkoilmaventtiileistä tai ikkunan ilmanvaihtoaukoista asuinhuoneisiin ja poistoilma ohjautuu keittiön, vaatehuoneen ja kylpyhuoneen kautta poistoilmakanavaan.

Ilmanvaihto perustuu paine- ja lämpötilaeroihin. Kesällä painovoimainen ilmanvaihto on heikko ja joudutaan tuulettamaan ikkunan kautta. Talvella ilma voi vaihtua liiankin tehokkaasti, mikäli ei huolehdita venttiilien säätämisestä pienemmälle. Ilmanvaihtoventtiileitä ei kuitenkaan saa missään tapauksessa sulkea kokonaan.

Koneellinen ilmanvaihto

Koneellisia ilmanvaihtojärjestelmiä on kahta päätyyppiä: koneellinen poistoilmanvaihto ja koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Koneellisen ilmanvaihdon huolto ja puhdistus kuuluu taloyhtiöissä taloyhtiöille ja kiinteistöhuollolle ja omakotitaloissa asukkaalle ja kiinteistön omistajalle.

Koneellisessa poistoilmanvaihdossa keittiön, märkätilojen ja vaatehuoneiden ilmanvaihtoventtiileistä imetään ilmaa puhaltimilla kanavien kautta ulos ja korvausilma virtaa sisään ikkunoiden yhteydessä tai seinissä olevista ulkoilmaventtiileistä. Mikäli asunnossa ei ole korvausilmaventtiilejä, olisi suotavaa suunnitella venttiilien asennus asiantuntijan kanssa hallitun korvausilman takaamiseksi.

Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa myös tuloilma puhalletaan asuntoon ilmanvaihtokoneen kautta. Tuloilmaventtiilit sijaitsevat oleskelutiloissa ja makuuhuoneissa. Jos tuloilmaa kostutetaan tai jäähdytetään, puhutaan ilmastoinnista. Kaikki ilmanvaihtokoneet vaativat puhdistusta ja säätämistä, jotta ne toimivat oikein ja energiatehokkaasti. Tutustu laitteen valmistajan käyttöoppaaseen ja pyydä tarvittaessa ammattilainen apuun.

Koneellisen ilmanvaihtolaitteen likaisuus havaitaan tuloilman tunkkaisesta hajusta. Yleensä hajun lähteenä ovat komponentteihin ja kanavistoon kertynyt pöly sekä ulkoilmasta tulleet epäpuhtaudet. Eniten likaa kertyy suodattimelle, lian kerääminenhän on sen tehtävä. Suodattimelle pinttynyt lika alkaa kuitenkin tuottaa hajua jo muutamassa kuukaudessa. Suodattimen hygieeninen vaihtotarve selviää parhaiten likaisuutta tarkastelemalla. Kaupunkialueilla hygieeninen vaihtoväli on 3–6 kuukautta. Käyttämällä esisuodatinta voidaan suodatinkustannuksia pienentää, sillä vaihtamalla esisuodatin 3–6 kuukauden välein säilyy varsinainen suodatin (ja muut komponentit) pidempään puhtaana ja hajuttomana. Ilmanvaihtolaitteen likaantuminen haittaa myös sen normaalia toimintaa.

Testaa toimiiko ilmanvaihto helpolla talouspaperitestillä

Laita talouspaperi poistoventtiilin päälle keittiössä, vaatehuoneessa ja kylpyhuoneessa. Jos paperi pysyy itsestään venttiilin päällä, on siellä jonkunlaista imua, jolloin ilmaa poistuu asunnosta. Laita paperi tuloilmaventtiilin päälle makuuhuoneiden tai olohuoneen seinässä tai ikkunan yläkarmissa. Jos paperi väreilee, niin sieltä tulee ilmaa asuntoon sisään.

Asukas, huolehdi seuraavista asioista:

• tulo- ja poistoilmaventtiilien puhdistuksesta ja mahdollisesta suodatinten pesusta tai vaihdosta vähintään 2 kertaa vuodessa
• keittiön liesituulettimen suodattimet kannattaa puhdistaa useita kertoja vuodessa
• tuloilmaventtiilien säätö kesä- tai talviasentoon vuodenajan mukaan
• tuuleta talvella ikkunan kautta ripeästi, mieluiten ristivedolla, ja sulje sitten ikkunat.

Ympäristöterveyskeskus muistuttaa, että asuinhuoneistojen radonmittauskausi (1.9 – 31.5) on jälleen alkanut.

Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä Päijät-Hämeessä korkeinakin pitoisuuksina asuinhuoneistojen sisäilmassa. Pidempi altistuminen radonille lisää keuhkosyövän riskiä. Koska radonia ei voi aistia, on mittaaminen ainoa tapa selvittää sen pitoisuus. Vakituisissa maanvastaisissa asuinhuoneistoissa radonpitoisuuden mittausväliksi suositellaan 10 vuotta.

Tarkempaa tietoa radonista ja mittauspurkin hankkimisesta löydät Säteilyturvakeskuksen verkkosivuilta hakusanalla radon.

Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet, mikä tuo myös Suomeen yhä pidempiä ja tukalampia hellejaksoja. Kuumuudelle herkkiä väestöryhmiä ovat etenkin iäkkäät, pitkäaikaissairaat ja lapset.

Helteiden aiheuttamat haitat ilmenevät usein samana päivänä tai muutaman päivän viiveenä.

Kuumuus sekä hikoilusta aiheutuva neste- ja suolavajaus voivat johtaa lämpösairauksiin, kuten lämpöuupumukseen tai lämpöhalvaukseen.

• Lämpöuupumuksen oireita ovat esimerkiksi voimakas jano, voimakas hikoilu tai viileä ja nihkeä iho, heikotus, päänsärky, huimaus, ärtyisyys, pahoinvointi ja elimistön lämpötilan nousu.
• Lämpöhalvauksesta puhutaan, jos oireet muuttuvat henkeä uhkaaviksi. Siihen viittaavia oireita ovat esimerkiksi hengityksen vaikeutuminen, nopea ja heikko sydämen syke, poikkeava käytös tai sekavuus.
• Lämpörasitus voi myös pahentaa pitkäaikaissairauden tai vakavan akuutin sairauden oireita.  Esim. hengityselinsairaudet, diabetes, dementia ja skitsofrenia.

Hyviä vinkkejä hellehaittojen torjuntaan löytyy Terveyden ja hyvin voinnin laitoksen nettisivulta.

Kuvassa hellehaittojen torjuntavinkkejä iäkkäille ja miksei muillekin.

Hyvin toimiva ilmanvaihto on tärkeää tilojen käyttäjien hyvinvoinnin sekä tilojen rakenteiden kannalta. Ilmanvaihdon tehtävä on poistaa ilmasta epäpuhtauksia, hajuja, käryjä ja ylimääräistä kosteutta ja tuoda tilaan puhdasta ja raikasta hengitysilmaa.

Huono ilma (heikko ilmanvaihto) voi aiheuttaa päänsärkyä, väsymystä, heikentää keskittymiskykyä ja työssä suoriutumista tai jopa hengitystieoireita.

Päiväkodeissa, kouluissa, palvelutaloissa ym. julkisissa rakennuksissa on jo lähes aina ilmanvaihto toteutettu koneellisesti. Tällöin tuloilmaa otetaan ulkoa, suodatetaan ja johdetaan puhaltimien avulla tuloilmaventtiilien kautta sisätiloihin ja vastaavasti likainen ilma johdetaan ulos poistoventtiilien kautta. Ilmanvaihdon tehokkuutta ohjataan ja säädellään usein rakennusautomaation avulla. Silloin kun tilat ovat tyhjillään tai käyttäjiä on hyvin vähän, voi ilmanvaihtokin toimia pienemällä teholla. Joissakin järjestelmissä voi olla erilaisia ilmanvaihdon ohjaukseen liittyviä säätimiä, joilla käyttäjät voivat tehostaa ilmanvaihtoa.

Koulujen, päiväkotien ja palvelutalojen henkilöstö olisi hyvä perehdyttää kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmään ja sen toimivuuteen, jolloin ilmanvaihdossa esiintyviin ongelmiin osattaisiin reagoida nopeammin.  Ilmanvaihdon ohjauksessa ja toiminnassa voi esiintyä häiriöitä ja ne tulevat esiin tiloja käytettäessä. Tyypillisiä häiriöitä on mm. paine-erot, lämpötila erot, likainen ilma ei poistu, ikkunoiden huurtuminen.

Toimiiko ilmanvaihto?

Jos epäilet ettei huoneiston ilmanvaihto toimi kunnolla, ota yhteyttä kiinteistönhuoltoon. Kiinteistöhuollon tehtävä on selvittää ilmanvaihdon toimivuutta. Lisäksi on muutamia helposti toteuttavia konsteja, joilla voi itse arvioida ilmanvaihdon toimivuutta.

1. Talouspaperi testi. Laita talouspaperi poistoventtiilin päälle. Jos paperi pysyy itsestään venttiilin päällä, on siellä jonkunlaista imua. Laita paperi tuloilmaventtiilin päälle. Jos paperi väreilee, niin sieltä tulee ilmaa.
2. Ikkunoiden huurtuminen (kosteuden tiivistyminen ikkunoiden sisäpinnoille) voi olla merkki heikosta ilmanvaihdosta.
3. Jos tilasta poistuttaessa ovi ”pistää” avatessa vastaan ja oven ollessa rakosellaan siitä kuuluu huminaa, ilmanvaihdon painesuhteissa voi olla vikaa.
4. Jos epäpuhtaudet siirtyvät likaisista tiloista puhtaisiin. esim. vessan käryt siirtyvät käytäville tai muihin oleskelutiloihin.

Ikkunatuuletus on hyvä keino tehostaa ilmanvaihtoa hetkellisesti ja sitä voi toisinaan käyttää, mutta jos koneellista ilmanvaihtoa täytyy tehostaa jatkuvasti ikkunatuuletuksella, voidaan epäillä ilmanvaihdon toimivuutta tai riittävyyttä tilan käyttäjämäärään nähden.

Ilmalämpöpumput

Ilmalämpöpumput kierrättävät sisällä olevaa ilmaa. Niiden säännöllinen huoltaminen on tärkeää jo niiden toiminnan kannalta. Huoltamattomat ja rikkinäiset pumput voivat aiheuttaa melu- ja sisäilmahaittoja.

Ilmanvaihdon tehtävänä on ylläpitää rakennuksen hyvää sisäilmaa. Raikkaan ja terveellisen sisäilman edellytys on hyvä ja oikein toimiva ilmanvaihtojärjestelmä.

Lisätietoja: terveydensuojeluinsinööri Mira Ikonen, p. 044 480 1163 tai mira.ikonen@hollola.fi

Lämmityskausi on kuumimmillaan ja takkoja sekä uuneja lämmitetään usein. Päijät-Hämeen ympäristöterveys haluaa muistuttaa puun pienpolttoon liittyvistä haitoista asuinympäristössä ja kannustaa tulisijojen oikeanlaiseen käyttöön sekä naapureiden huomioimiseen, jos haittoja esiintyy.

Puunpoltto ei varsinkaan taajamissa ole ongelmatonta pienhiukkaspäästöjen ja savuhaittojen vuoksi. Tulisijan huolto ja puun laatu vaikuttavat päästöjen määrään, mutta varsinkin nokipäästöihin vaikuttaa myös puun oikeanlainen poltto.

Yksittäisenkin talon savupäästöillä voi olla suuri merkitys lähialueen ilmansaastepitoisuuksiin ja asumisviihtyisyyteen. Erityisesti heikkotuulisina ajankohtina ja talvipakkasella puunpolton päästöt voivat kohottaa ilmansaastepitoisuuksia paikallisesti jopa useiden tuntien ajan ja savunhaju voi kulkeutua myös ilmanvaihdon kautta sisätiloihin. Yleisimpiä puunpoltosta aiheutuvia terveyshaittoja ovat erilaiset ärsytysoireet ja lievät hengityselinoireet, kuten kurkun ja silmien kutina, nuha ja yskä.

Asianmukainen kuivan puun pienpoltto toimivassa ja huolletussa tulisijassa on sallittua ja naapureilla on sitä kohtaan tietynlainen sietämisvelvollisuus. Jos naapuruston puunpoltto ja savunmuodostus on häiritsevän voimakasta tai epäilet sen aiheuttavan terveyshaittaa, tulee ensisijaisesti olla yhteydessä haitan aiheuttajaan. Jos yhteydenotto aiheuttajaan ei tuota tulosta, ole yhteydessä oman asuinkuntasi ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaiseen.

Lisää tietoa puun pienpoltosta löydät esimerkiksi terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.

Puunpolttajan muistilista

• Käytä vain kuivia puhtaita puita.
• Ole huomaavainen naapureita kohtaan. Vältä liiallista käyttöä silloin, kun savu jää leijumaan maan lähelle.
• Älä lado tulipesää täyteen.
• Älä kitupolta huonolla vedolla.
• Älä jätä uunia valvomatta.
• Älä sulje peltiä liian aikaisin.
• Kutsu nuohooja joka vuosi.
• Noudata uunin valmistajan ohjeita.
• Tarkista palo- ja häkävaroittimen kunto vuosittain.