Päijät-Hämeen alueella talousvesi hankitaan haja-asutusalueilla usein omasta rengas- tai porakaivosta. Kaivovesi voi olla hyvälaatuista, mutta sen laatu ei ole pysyvä ominaisuus. Kaivon sijainti, suunnittelu ja rakentaminen sekä säännöllinen huolto vaikuttavat merkittävästi siihen, pysyykö vesi puhtaana. Veden laadun seuranta ja tarvittavat tutkimukset ovat aina kaivon omistajan vastuulla.
Kaivon kunto ja ympäristö vaikuttavat suoraan veden laatuun. Hyvin rakennetussa rengaskaivossa vesi suodattuu maaperän läpi kaivon pohjan suodatinhiekan kautta. Porakaivot puolestaan tarjoavat usein tasaisen veden saannin, mutta niissä vedessä voi esiintyä maaperästä liuenneita aineita, kuten radonia tai fluoridia. Kaivon säännöllinen tarkkailu sekä huolto- ja korjaustoimenpiteet ovat keskeisiä keinoja ehkäistä veden laadun heikkenemistä.
Kaivoveden laatu on suositeltavaa selvittää jo käyttöönoton yhteydessä. Uuden kaivon ensimmäinen tutkimus kannattaa tehdä sen jälkeen, kun maa-ainekset ovat tasaantuneet ja vettä on juoksutettu riittävästi. Tämän jälkeen veden laatua on hyvä seurata säännöllisesti. Mikrobiologiset tutkimukset suositellaan tehtäväksi noin kolmen vuoden välein, ja kemialliset ominaisuudet on hyvä tutkia noin 5–10 vuoden välein olosuhteista riippuen. Päijät-Hämeessä radon on erityinen huomioitava tekijä, ja kaivoveden radonpitoisuus suositellaan tutkittavaksi noin kuuden vuoden välein. Lapsiperheissä veden laadun selvittäminen korostuu, sillä pienet lapset ovat herkempiä veden epäpuhtauksille.
Kaivoveden laadun muutokset eivät aina ole havaittavissa aistinvaraisesti. Veden maku, haju ja väri voivat pysyä ennallaan, vaikka vedessä olisi terveydelle haitallisia aineita. Päijät-Hämeen alueella yksityisten kaivojen merkittävimpiä riskejä ovat kaivon kuntoon liittyvät mikrobiologiset epäpuhtaudet sekä maaperästä liuenneet aineet, kuten nitraatti, fluoridi, radon, uraani, arseeni, rauta ja mangaani. Alue sijaitsee korkean radonpitoisuuden vyöhykkeellä, minkä vuoksi radioaktiivisten aineiden tutkiminen on erityisesti porakaivojen osalta suositeltavaa. Viimeisimmän tutkimustiedon perusteella mangaanin poistamista suositellaan, jos sen pitoisuus ylittää 80 mikrogrammaa litrassa, erityisesti talouksissa, joissa on pieniä lapsia.
Näytteenotto tehdään tavallisesti keittiön hanasta annettujen ohjeiden mukaisesti. Vettä juoksutetaan ennen näytteenottoa, jotta näyte edustaa mahdollisimman hyvin kaivovettä. Erityisesti mikrobiologisten näytteiden osalta on tärkeää huolehtia siitä, ettei näyte saastu näytteenoton aikana. Näyte tulee toimittaa analysoitavaksi mahdollisimman pian, yleensä saman päivän aikana.
Kaivoveden näytepulloja on saatavilla laboratorioista, Päijät-Hämeen ympäristöterveyden toimipisteistä sekä kuntien noutopisteistä. Näytteiden toimittaminen suoraan laboratorioon on suositeltavin vaihtoehto, mutta näytteitä vastaanotetaan myös erikseen sovittuina aikoina Heinolan ja Hollolan toimipisteissä sekä tarvittaessa kuntien noutopisteiden kautta.
Tutkimustulokset tulee arvioida suhteessa talousvedelle asetettuihin laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin. Päijät-Hämeen ympäristöterveyden asiantuntijat neuvovat tarvittaessa tulosten tulkinnassa sekä jatkotoimenpiteissä. Jos vedessä havaitaan poikkeamia, tilanteeseen on olemassa useita ratkaisuja. Radon voidaan poistaa vedestä ilmastamalla eli tuulettamalla vettä ennen käyttöä. Fluoridipitoisuutta voidaan alentaa erilaisilla suodatus- tai kalvomenetelmillä. Rauta ja mangaani voidaan poistaa hapetuksen ja suodatuksen avulla. Mikrobiologinen saastuminen edellyttää nopeita toimia, kuten veden keittämistä tilapäisesti sekä kaivon puhdistusta tai desinfiointia.
Kaivon kuntoa kannattaa seurata säännöllisesti. Pitkään käyttämättömänä ollut kaivo tulee tyhjentää ja huuhdella ennen käyttöönottoa. Likaantunut kaivo saadaan usein kunnostettua huolto- ja korjaustoimenpiteillä, ja veden laatua voidaan parantaa myös vedenkäsittelyllä. Jos kaivo joudutaan desinfioimaan, on suositeltavaa käyttää siihen erikoistunutta toimijaa. Tällaisissa tilanteissa juoma- ja ruokavesi on keitettävä, kunnes veden turvallisuus voidaan varmistaa uusintatutkimuksella.
Kaivoveden tutkiminen ja kaivon hyvä kunnossapito ovat keskeisiä tekijöitä turvallisen talousveden varmistamisessa. Säännöllinen seuranta ja oikea-aikaiset toimenpiteet vähentävät terveysriskejä ja varmistavat, että oma kaivo palvelee käyttäjiään pitkään.
Lisätietoja kaivoveden tutkimisesta ja näytteenotosta saa Päijät-Hämeen ympäristöterveydestä.
Linkit:
https://ymparistoterveys.hollola.fi/talousvesi/kaivovekaivovesien tutkiminen
Kaivovesien tutkiminen-ohje
